WWF:n Living Planet -raportti on jälleen täällä. Luonnon köyhtyminen jatkuu edelleen, mutta syytä toivoonkin on, sillä luonnonsuojelussa on nähty myös onnistumisia. Lue Living Planet -indeksistä ja ratkaisuista luontokadon suunnan kääntämiseksi verkkosivultamme 👇

WWF:n Living Planet 2026 -raportti: Luonto köyhtyy edelleen, mutta toivoa on

WWF:n tuoreessa Living Planet -raportissa julkaistu Living Planet -indeksi seuraa selkärankaisten villieläinpopulaatioiden koon keskimääräisiä suhteellisia muutoksia vuodesta 1970 lähtien.

wwf.fi

Tuorein WWF-lehti on ilmestynyt! Lehteä pääsee lukemaan diginä sekä verkkosivullamme että näköislehtenä. Luettavana on muun muassa Ilari E. Sääksjärven haastattelu, raportti öljyntorjuntajoukkojen työstä Haukivedellä ja kesän vuohikokeilusta Salossa.

WWF-lehti 3/2026

Vuoden kolmannessa WWF-lehdessä kerromme professori Ilari E. Sääksjärven kiehtovista lajilöydöistä Amazoniassa. Käymme myös Saimaalla seuraamassa elokuussa sattuneen öljyvahingon torjuntaoperaatiota…

wwf.fi

Historiallisten Palokin koskien vapauttaminen on ollut tähän asti sekä hallituksen että opposition yhteinen tavoite ja tahtotila. Sitä ei saa päästää politisoitumaan edes vaalien alla, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen. Lue näkökulmateksti WWF:n verkkosivulta 👇

Näkökulma: Palokin menestystarina odottaa toteutusta ja kaipaa kaikkien tukea

Palokin tilanne on poikkeuksellisen selvä: patoa tarvitaan enää vain pienimuotoisen sähköntuotannon nimissä ja luonnon monimuotoisuuden kustannuksella, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa…

wwf.fi

Kalakamera on täällä jälleen! Kamera löytyy osoitteesta wwf.fi/luontolive/kala/. Lue lisätietoja siitä, mitä on toivottavasti odotettavissa 👇

WWF:n kalakamera on taas auki: livelähetykseen odotetaan erittäin uhanalaisen järvitaimenen poikasia

WWF:n kalakamera kurkistaa tänä syksynä pinnan alle Sysmän Virtaankoskella sijaitsevassa Tainionvirrassa. Tainionvirta oli voimalapadon rakentamiseen saakka yksi Päijänteen lohikalojen tärkeimmistä…

wwf.fi

Suomessa keskustelu metsien suojelusta on kiinnittynyt kriteereiden ja raja-arvojen määrittelyyn, kirjoittaa WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jäljellä olevien arvokkaiden metsien suojelun lisäksi on ennallistettava talousmetsiä laajasti.

Näkökulma: Vanhojen metsien suojelu ei riitä – talousmetsiä pitää ennallistaa laajasti

Suomesta löytyy vain vähän korkean suojeluarvon metsiä, ja siksi katse on käännettävä metsälajistoltaan monipuolisten metsien pinta-alan lisäämiseen, kirjoittaa WWF Suomen johtava metsäasiantuntija…

wwf.fi

Vaikka pölyttäjiä ei enää tähän aikaan vuodesta näy yhtä paljon kuin kesän ollessa kukkeimmillaan, ensi kevättä ajatellen niitä voi juuri nyt auttaa paljonkin. Lue vinkkejä pölyttäjäystävällisiin syyspihoihin alta 👇

Tee syystyöt pölyttäjäystävällisesti

Syksyllä on hyvä hetki huolehtia siitä, että pölyttäjät pääsevät ensi keväänä vauhtiin hyvistä lähtökohdista. Monista syystöistä – ja tekemättä jättämisistä – hyötyvät myös muut pihan asukkaat…

wwf.fi

Monenkeskistä järjestelmää tarvitaan, koska ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen eivät pysähdy valtioiden rajoille, sanovat WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen ja Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. WWF Suomi on liittynyt Suomen YK-liiton jäseneksi. Lue yhteisiä näkemyksiämme 👇

Näkökulma: Ympäristökriisit eivät saa jäädä turvallisuuspuheen jalkoihin

Suomen turvallisuusneuvostokampanjan tulee sisältää selkeä ilmasto- ja luontoturvallisuustavoite, kirjoittavat WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen ja Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

wwf.fi

Suomen riistakeskuksen esitys luo pohjaa ministeriön esitykseen asetukseksi suden kiintiömetsästyksestä. WWF katsoo, että esitetty kiintiö on ylisuuri Suomen susikantaan nähden ja että suotuisan suojelutason viitearvo on asetettu poliittisin perustein liian alhaiseksi. Lue lisää 👇

WWF: Suomen riistakeskuksen esittämä suden metsästyskiintiö on liian suuri

Suomen riistakeskus tiedotti tänään esityksestään suden metsästyskiintiöksi ajalle 1.12.2026–10.2.2027. Esityksessä kiintiöksi ehdotetaan 109:ää sutta 18 eri alueella. WWF:n näkemyksen mukaan esitetty...

wwf.fi

Kansainvälinen kaivosjätti haluaa perustaa kaksinkertaisesti suojelulle Viiankiaavalle kaivoksen. Pelissä ei ole vain Viiankiaapa vaan luonnonsuojelun tulevaisuus. Tule mukaan osoittamaan mieltä lauantaina! Lisätietoja Instagram-postauksesta: www.instagram.com/p/Ddi1Qg1jcba/

Pitkäjänteisen suojelutyön, tutkimuksen, seurannan ja maiden välisen yhteistyön ansiosta naalikanta on elpynyt tilanteesta, jossa laji oli katoamassa lopullisesti tuntureiltamme. Lajia on silti edelleen suojeltava tehokkailla yhteisillä toimilla.

Hyviä uutisia: Naalin pesinnät Suomessa onnistuvat nyt vuosittain

Suomessa havaittiin tänä kesänä neljä naalin pesintää Enontekiön alueella. Pesissä todettiin yhteensä vähintään 11 pentua. Lisäksi yksi naalipari asusti pesäpaikkaa Utsjoen tunturialueilla…

wwf.fi

WWF avasi kolme pientä lankkupatoa ja kunnosti puroa Salon Mathildedalissa. Kunnostusten myötä meritaimenen kutu- ja poikastuotantoon soveltuva alue voi vähintään kaksinkertaistua. Lue lisää jutusta 👇

Kolme patoa väistyi Salon Mathildedalissa – meritaimenelle avautui lisää elinympäristöä

WWF avasi kolme pientä lankkupatoa ja kunnosti noin 200 metriä puroa Salon Mathildedalissa. Tavoitteena oli avata kaloille ja muille vesieliöille nousuyhteys Halikonlahdelta kohti Matildanjärveä sekä…

wwf.fi

Euroopassa riehuivat kesällä ennennäkemättömät helleaallot ja maastopalot. Koska vastaavaa on odotettavissa myös tulevina vuosina, on varautumiseen panostettava – kestävästi, pitkällä tähtäimellä ja NYT. Mistä ratkaisuja? Lue yli 30 toimijan avoin kirje EU:n komission pj. Ursula von der Leyenille:

After a deadly summer, 30+ organisations tell the EU: make nature our first line of defence

The organisations are asking the European Commission to make nature-based solutions a systemic priority in the upcoming legislative proposal of the European Framework for Climate Resilience.

wwf.eu

Kulunut kesä oli saimaannorpille poikkeuksellisen traaginen. Metsähallituksen tietoon on tullut yhteensä 13 pyydyskuolemaa, kun kymmenen vuoden keskiarvo on kuusi pyydyskuolemaa vuodessa. Lukema ei selity norppakannan kasvulla. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

Kalanpyydys on kuolinloukku monelle kuutille – havaittujen kuolemien valtava määrä ei selity kannan kasvulla

Vastuullinen kalastaja jättää Saimaalla verkot naulaan ympäri vuoden ja käyttää ainoastaan norppaturvallista katiskaa.

wwf.fi

"Öljy näkyy rantavedessä melko kapeana kaistaleena, veden päällä aivan ohuena kelmuna. Öljy ajelehtii kiemuroina tuulen ja aaltojen kuljettamana, alati liikkeessä. Kuinka noin ohut kelmu on edes mahdollista siivota pois?" Miten Saimaan öljyntorjuntatehtävä eteni? Miten ratkaisu löytyi? Lue täältä 👇

Tehtävä Saimaalla – näin WWF:n öljyntorjuntajoukot siivosivat öljyonnettomuuden jälkiä Haukivedellä

Elokuun 18. päivänä rahtialuksesta vuosi satoja litroja moottoriöljyä Saimaan Haukivedelle, joka on saimaannorpan keskeisiä elinalueita. Tilanne näytti aluksi todella pahalta.

wwf.fi

Kuusamon Piilijoella tehtiin elokuussa mittava työ vaelluskalojen elinympäristöjen parantamiseksi. WWF:n viikon mittaisella talkooleirillä vapaaehtoiset rakensivat jokeen poikaskivikoita sekä 108 kutusoraikkoa. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

WWF:n talkoissa Piilijokeen lisättiin 250 tonnia kiveä virtavesikalojen käyttöön

Kuusamossa sijaitsevan Piilijoen kunnostustyöt etenivät elokuussa, kun WWF:n talkooleirillä rakennettiin vaelluskaloille uusia elinympäristöjä. Viikon aikana jokeen siirrettiin yhteensä 250 tonnia…

wwf.fi

WWF Suomen Nepaliin antamaa tukea käytetään muun muassa katastrofin ympäristövaikutusten selvitykseen. Selvitysten perusteella päätetään jatkotoimista. WWF Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä WWF Nepalin kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

WWF Suomi antaa luonnonkatastrofirahastosta 20 000 euroa Nepalin tulvien hätäapuun

Nepalin tuhoisat tulvat ovat vaatineet yli tuhannen ihmisen hengen, kokonaisia kyliä on tuhoutunut ja tuhansia ihmisiä on kateissa. Ilmastonmuutoksen edetessä on todennäköistä…

wwf.fi

Hyviä uutisia Saimaalta! Haukivedeltä on saatu eilen ja tänään puhdistettua yhteensä neljä öljyyntynyttä kohdetta WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen ansiosta. Siivoustöissä on ollut yhteensä 30 vapaaehtoista ja WWF:n työntekijää. Suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille. 💚

WWF:n öljyntorjuntajoukot siivonneet neljä kohdetta Haukivedellä tällä viikolla – jälkitorjunta päättyy WWF:n osalta

WWF:n öljyntorjuntajoukot ovat saaneet siivottua öljyyntyneet kohteet Saimaan Haukivedellä torstain ja perjantain aikana. WWF:n osalta jälkitorjuntatyö päättyy toistaiseksi.

wwf.fi

Suomen ennallistamissuunnitelma on yksi merkittävimmistä luonnonsuojelupäätöksistä vuosikymmeniin. WWF:n mielestä nyt lausunnoilla ollut ennallistamissuunnitelma ja sen valmistelu ovat monelta osin puutteelliset. Lue WWF:n kannanotto WWF:n verkkosivulta 👇

Suomen ennallistamissuunnitelma ei vastaa luonnon kasvavan korjausvelan tarpeisiin

Suomen ennallistamissuunnitelma määrittää, miten luonnon tila tulevina vuosikymmeninä saadaan elpymään. Lausunnolla olleessa ennallistamissuunnitelmassa on kuitenkin merkittäviä puutteita…

wwf.fi

WWF Suomi on mukana uudessa EU-rahoitteisessa hankkeessa saimaannorpan suojelemiseksi. Populaatiokoon kasvun jatkuminen on edellytys erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan elinvoimaisuuden paranemiselle ja sukupuuttoriskin torjumiselle. Lue lisää hankkeesta Metsähallituksen tiedotteesta 👇

Saimaannorpan suojelussa tähdätään uuteen merkkipaaluun – tavoitteena 700 yksilön kanta vuoteen 2032 mennessä | Metsähallitus

Saimaannorpan suojelun tueksi käynnistyy uusi EU-rahoitteinen hanke. LIFE SOS -hankkeen tavoitteena on turvata saimaannorppakannan elpyminen ja lajin säilyminen pitkällä aikavälillä.

metsa.fi

Etelä-Savon pelastuslaitos on kutsunut WWF:n apuun Saimaan Haukivedelle, jossa vesistöön vuosi tiistaina iltapäivällä satoja litroja moottoriöljyä. WWF:n asiantuntijat sekä pieni ryhmä öljyntorjuntajoukkojen arvioivat tilannetta paikan päällä perjantaina aamulla.

WWF:n asiantuntijat ja öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoiset selvittämään öljyvahingon jälkitorjuntaa Saimaalla

WWF:n öljyntorjunnan asiantuntijat ja WWF:n öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoiset ovat perjantaina 21. elokuuta paikalla Linnansaaren kansallispuistossa arvioimassa öljyvahingon aiheuttamia tuhoja sekä...

wwf.fi

Nuori urosnorppa löytyi maanantaina Saimaan Pihlajavedeltä muikkuverkkoon hukkuneena. Viranomaisten tietoon on tullut tänä vuonna jo 13 pyydyskuolemaa. Montako norppaa vielä kuolee ennen kuin vuosi on ohi? Käytäthän Saimaalla vain norppaturvallisia kalastusvälineitä.

Metsähallitus tiedotti tänään, että Saimaalta on jälleen löytynyt verkkoon hukkunut saimaannorppa. Se löydettiin Liperissä Orivedellä alueelta, jolla ei ollut saimaannorpan suojaksi asetettua kalastusrajoitusaluetta. Painotamme: jos kalastat Saimaalla, jätä norpalle vaaralliset pyydykset naulaan.

WWF katsoo, että karhun kiintiömetsästyksen salliminen on ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. Siksi WWF suhtautuu lausunnossaan kriittisesti maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan valtioneuvoston asetusluonnokseen. Koko tiedote on luettavista linkistä 👇

WWF kritisoi asetusluonnosta: EU-oikeus ei salli karhun kiintiömetsästystä

WWF katsoo, että karhun kiintiömetsästyksen mahdollistava asetusluonnos on EU-oikeuden vastainen. WWF kanteli karhun kiintiömetsästyksen sallivasta lakimuutoksesta helmikuussa EU:n komissiolle.

wwf.fi

Tänään on maailman ylikulutuspäivä. Global Footprint Network ja torontolainen Yorkin yliopisto ovat laskeneet, että loppuvuoden elämme luonnonvarojen suhteen velaksi. Miten tuhoisa trendi voidaan kääntää? WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula kertoo keinoja WWF:n verkkosivulla 👇

Maailman ylikulutuspäivä on täällä taas – loppuvuosi eletään velaksi

Ylikulutus on suurempaa kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Suomen ylikulutuspäivä oli jo huhtikuun alussa, eli Suomi kuluttaa luonnonvaroja asukasta kohti keskimääräistä vauhdikkaammin.

wwf.fi

Liekit korventavat Eurooppaa. Ilmastonmuutos ei sytytä paloja, mutta se luo olosuhteet, joissa palot ovat entistä yleisempiä ja voimakkaampia, leviävät entistä nopeammin ja ovat aiempaa vaikeammin hallittavissa. Miksi näin käy ja mitä voimme tehdä? Lue WWF:n verkkosivulta 👇

Euroopan maastopalot ovat tulleet jäädäkseen – ennaltaehkäisyssä luonto on tärkeä apu

Ilmastonmuutos ei aiheuta maastopaloja, mutta se luo niille erityisen otolliset olosuhteet. Eurooppaa korventavat liekit ovat jälleen yksi muistutus siitä, ettei ilmastotoimissa voida viivytellä.

wwf.fi

Taas kuollut kuutti ja sen kuolinloukkuna taas laiton katiska. Edellisestä pyydyskuolemasta kerrottiin vain viikkoa aikaisemmin. Metsähallituksen tietoon on tullut tänä vuonna jo kymmenen pyydyksiin kuollutta saimaannorppaa. Jos kalastat Saimaalla, jätä norpalle vaaralliset pyydykset naulaan.

"Onhan Suomi valmis tosissaan taistelemaan tehokkaan päästökaupan puolesta?" kysyy WWF Suomen ohjelmajohtaja Bernt Nordman. EU-komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi horjuttaa sen perustuksia. Lue koko teksti 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

EU-komission esitys horjuttaa hyvin toimivan päästökaupan perustuksia

EU:n päästökauppaan liittyvät poliittiset päätökset tehdään seuraavan puolen vuoden aikana. Petteri Orpon hallituksella ja suomalaismepeillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa…

wwf.fi

Monimuotoisuuden tukeminen ei aina vaadi omaa pihaa. Pölyttäjien tilannetta voi nimittäin parantaa vuokrakodissakin ja jopa pienillä parvekkeilla. Kaupungin asuntoja vuokraava Porvoon Kodit on mukana Ala villiksi -kampanjassa ja vinkkaa, millaisin keinoin parvekkeella voi antaa tilaa luonnolle. 👇

Pikkuisesta parvekkeestakin voi antaa palan luonnolle  - Porvoon Kodit

Tekisikö mielesi kantaa – joskus kirjaimellinenkin – korsi kekoon luonnon monimuotoisuuden puolesta? Moni kuvittelee, että kimalaisten, perhosten ja muiden pölyttäjien auttaminen ja monimuotoisuuden t...

porvoonkodit.fi

Tätä tärkeää viestiä saa jakaa!⁣ ⁣ Saimaannorppia suojeleva verkkokalastusrajoitus päättyi kesäkuun viimeisenä päivänä. Vetoamme kaikkiin Saimaalla kalastaviin: jättäkää silti verkot naulaan!⁣

WWF Suomen pääsihteerinä vuosina 1976–1992 toiminut Mauri Rautkari on kuollut 94 vuoden iässä. WWF Suomi muistaa entistä pääsihteeriä lämmöllä ja ottaa osaa läheisten ja ystävien suruun. wwf.fi/uutiset/2026...

”Mauri oli luontoihminen henkeen ja vereen”

WWF Suomen pääsihteerinä yli 15 vuoden ajan toiminut Mauri Rautkari on kuollut. WWF Suomi muistaa entistä pääsihteeriä lämmöllä ja välittää osanottonsa Rautkarin läheisille ja ystäville.

wwf.fi