Olli-Pekka Tikkasalo

@optikkasalo.bsky.social

Research scientist at Natural Resources Institute Finland (Luke). Working on forest ecosystem modelling, GHG fluxes and computational methods. https://github.com/Altesmi https://orcid.org/0000-0003-1729-6349

Sain puolentoista viikon lomalla luettua Iijoki-sarjan 20. osan ”Iijoen kutsu”. Lähes kolmen vuoden urakka alkaa lähennellä loppua. Vaikka sarjan myöhemmät osat eivät sijoitu enää metsätyömaille, jäi mielenkiintoisena yksityiskohtana mieleen, että 1951 avohakkuut tekivät vasta tuloaan Koillismaalle.

Kuva Iijoen kutsu -kirjan kannesta. Kalle Päätalo ja toinen mies purkavat sänkyä auton lavalta samalla kun Kallen vaimo Laina on avaamassa uuden asunnon ovea.Kuvakaappaus osasta yhtä sivua Iijoen kutsu -kirjasta. Tekstikatkelmassa Kalle Päätalo huomattaa toiselle henkilölle, joka on teettämässä avohakkuuta Somersydänmaan laidassa, että pääsiäisen aikaan Jokijärvellä oli ihmetelty, miksi kaikki puut ja taimetkin on hakattava. Toinen henkilö vastaa olevansa vain Metsähallituksen palveluksessa ja selittää miten metsiä on alettu sodan jälkeen uudistamaan.

Tässä uudessa julkaisussa näytämme, että ojitetulla turvemaalla tehty osittaishakkuu lisää välittömästi jäljelle jääneiden kuusten hiilen sidontaa. Hiiltä sitoutuu enemmän juuriin kuin runkoon. Puiden vedenkäytön tehokkuus myös kasvaa osittaishakkuun jälkeen.

Aleksi Lehtonen@aleksileh.bsky.social · 2y ago

Check our latest paper, where we show that in a drained peatland suppressed spruces do not have any release effect with C uptake. After harvesting C is allocated to roots: www.sciencedirect.com/science/arti... @holisoils.bsky.social @forwards-project.bsky.social @luke.fi

Temperature has already exceeded 14°C in Jomala Jomalaby. The reading will be a new heat record for the first half of March in Finland (1–15 March). It is also the earliest occurrence of 12°C, 13°C, and 14°C in Finland.

Bild

Tässä uunituoretta tutkimusta turvemaametsän kasvihuonekaasupäästöistä yksi kasvukausi avohakkuun jälkeen. Päästöjen raportoinnin lisäksi yhdistimme pyörrekovarianssimenetelmällä tehdyt CH4 ja N2O -mittaukset pintatyyppikarttaan ja arvioimme millaisilta pintatyypeilyä päästöt voivat olla peräisin.

Aleksi Lehtonen@aleksileh.bsky.social · 2y ago

If you are interested how CO2 and N2O emissions peak after clear-cut on fertile drained peatland forest and vary by surface type, check recent paper by @optikkasalo.bsky.social from @luke.fi in @egubg.bsky.social journal: bg.copernicus.org/articles/22/...