Tärkeä juttu. Iso kysymys kuuluu: kuka istuttaa taimet ja tekee raivaukset, kun maakunnissa väki vähenee ja nuoria eivät nämä työt välttämättä suuremmin kiinnosta. www.hs.fi/tutkiva/art-...

HS:n tiedot | Kymmenien Nepalista tuotujen metsureiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi

HS tapasi kaksi nepalilaista metsuria. He kertovat kynnysrahoista, petetyistä lupauksista ja karuista työoloista.

hs.fi

Tori Amoksen konsertin siirto Finlandiatalosta Veikkaus Arenaan on raju muuvi ja tekee tapahtumasta aivan toisen. On pointti, että useampi näkee artistin, mutta samalla lipun jo ostaneet joutuvat tyytymään bulkimpaan keikkakokemukseen, minkä pitäisi näkyä hyvityksenä jo maksetun lipun hinnassa.

Vaikea keksiä ruoantuotannon huoltovarmuuden kannalta heikompaa asetelmaa kuin riippuvuus Venäjästä. Ammoniakkikysymyksen rinnalla olisi tärkeää edistää myös uudistavan viljelyn menetelmien käyttöönottoa. Lannoitteita ja samalla ostoja tiloille tarvittaisiin vähemmän ja myös vesistöt kiittäisivät

Atte Harjanne@atteharjanne.vihreat.fi · 11mo ago

Täyttä asiaa. Riippuvuus venäläisestä ammoniakista on vihdoin katkottava. Tein keväällä tätä sivuavan kirjallisen kysymyksen vihreän ammoniakin varmuusvarastoinnista, silloisen vastuuministeri Rydmanin vastaus oli täysin vähättelevä. www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus...

"Tekoälyllä on helppoa rapauttaa oma ajattelu ja tyhmentää koko organisaatio." Näinhän se on, jos ei enää ajattele asioita itse läpi, miten asiat voi edes täysin sisäistää. www.hs.fi/visio/art-20...

HS Visio | Laiska tekoälyn käyttö voi muuttua ”työelämän syöväksi”

Tekoäly uhkaa tehdä monesta organisaatiosta nopeamman mutta huonomman, sanoo johdon konsultti Jukka Saksi.

hs.fi

Eestiläisen Go-to-Market -palveluntarjoajan silmiä avaava näkemys siitä, miksi Suomen talous laahaa 👇.

Tiedä sitten onko hyvä idea käyttää veronmaksajien rahoja ja hallinnon arvovaltaa hallituksen poliittiseen spinnaukseen. www.hs.fi/politiikka/a...

Orpon hallitus | HS:n saama asiakirja: Hallitus haluaa parempaa julkisuutta toimilleen

Hallitus haluaisi lisätä viestintää, joka korostaa ”pitkän aikavälin konkreettisia hyötyjä ja rakenteellisten uudistusten positiivisia vaikutuksia”.

hs.fi

Tuli taas mieleen, että taloudellisen kestävyyden käsitteestä pitäisi metsäalalla luopua. Kenen taloudellinen kestävyys? Nyt vai tulevaisuudessa? Jo nämä kysymykset esittämällä huomaa miten höttöinen taloudellisen kestävyyden näkökulma, ainakin metsäalalla, on. ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa?

Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkitt...

ilmiomedia.fi

"Suomen sellutehtaat tekivät UPM:n mukaan tappiota, mihin vaikutti Kaukaan-sellutehtaan huoltoseisokki." Yhtiön omistajien näkökulmasta siis koko se valtava puunkäyttö oli aika lailla turhaa. www.hs.fi/talous/art-2...

Osavuosikatsaukset | UPM:n kannattavuus romahti sellun mukana

UPM on yhä enemmän selluyhtiö ja siksi tulos heilahtelee voimakkaasti sellun mukana. Yhtiön liikevoitto heikkeni lähes 50 prosenttia.

hs.fi

Tästä suomuurista alkaa tulla ajatuksena valtavirtaa, ja se on erinomainen juttu. Luonnon ja maanpuolustuksen etu olisi hieno kombo! suomenkuvalehti.fi/paajutut/ei-...

”Ei kukaan hullu siitä hyökkää” – Biologi suunnitteli itärajalle upottavan panssariesteen

Biologi Risto Sulkava ehdottaa ennallistettavaksi 50 ojitettua suoaluetta itärajalta. Ne toimisivat panssariesteinä ja hiilinieluina.

suomenkuvalehti.fi

Olisi hyvä, että ympäristövaikutusten arvioinnin teettäisi kaavoittaja eli kunta ja laskuttaisi sen hankeyhtiöltä. Näin syntyisi palomuuri verrattuna nykytilanteeseen, jossa konsultti tekee arvioinnin tilauksesta asiakkaalleen eli hankeyhtiölle. Rakenne on ongelmallinen. yle.fi/a/74-20186796

Tuulivoimayhtiö teki yli 1 400 sivun mittaisen raportin – se on puutteellinen, sanoo viranomainen

Raportti on ympäristöviranomaisen mukaan pitkä mutta silti puutteellinen. Liian pitkillä asiakirjoilla voi olla jopa vaikutuksia ihmisten oikeusturvaan.

yle.fi

"Tekoälystrategian tärkein kysymys pitäisi olla, miten tämä asettuu vastuullisuus- ja ympäristötavoitteisiimme." @saarakankaanrinta.bsky.social Monet buumit ovat harmittomia, mutta tekoälyn kanssa pitää ajattelevan ihmisen olla tarkkana itsensä ja maapallon takia. www.is.fi/kotimaa/art-...

Saara Kankaanrinnan kolumni: Älytöntä tuhlausta

Tekoäly sumentaa ajattelumme, kirjoittaa kolumnisti Saara Kankaanrinta.

is.fi

Suurin osa Suomessa pyydetystä silakasta käytetään eläinten rehuksi, erityisesti turkiseläinten rehuksi. Ihmisten ravinnoksi menee vain murto-osa, joidenkin tilastojen mukaan vain 3-4 prosenttia. Tästä näkökulmasta kiintiötä on siis varmasti varaa pienentää. yle.fi/a/74-20190504

EU-maat aloittavat väännön Itämeren silakkakiintiöstä

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Todennäköisesti tämän hakkuun puut päätyvät markkinoille PEFC-sertifioituina tuotteina, koska vaikka tässä olisi sertifikaatti-rikkomus, niin tuotteessa voi käyttää PEFC-merkkiä, jos vähintään 70 % sen puuraaka-aineesta on peräisin PEFC-sertifioiduista lähteistä. yle.fi/a/74-20188831

Avohakkuu tuhosi noron uoman Nastolassa – Versowood myöntää: ”Tämä on paha virhe”

Versowoodin kevättalvella tekemä avohakkuu tuhosi Marinojan uoman noin 75 metrin matkalta Ruuhijärvellä. Kivien välissä virrannut noro katosi paikoin liejuksi.

yle.fi

"Ihmisten tiukka jakaminen omiin ja muihin ei auta tosiasiapohjaista keskustelua eikä yhteisymmärryksen saavuttamista politiikkaratkaisuista hyvän tiedon pohjalta. " Erinomaisia näkemyksiä työstä Etlassa sekä tutkimuksesta ja vallankäytöstä laajemminkin. www.vesavihriala.fi/2025/10/kene...

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat?

Björn Wahlroos uhraa tuoreessa kirjassaan ”Nurkkahuone” pari sivua Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johdon vaihtumiselle vuonna 2019. Hän toteaa, että eroni toimitusjohtajan

vesavihriala.fi

Metsäkeskustelussa toisinaan kuulee, että "jatkuva kasvatus ei sovi kaikkiin metsiin". Toivottavasti tuon lauseen pohja-ajatuksena ei ole, että avohakkuu sen sijaan sopii kaikkiin metsiin.

Tämä tieto ei yllätä. Esimerkiksi metsään.fi suosittelee avohakkuita kohteisiin, jotka voi saada luontoarvojen puolesta Metso-ohjelman kautta suojeluun.

University of Jyväskylä | Jyväskylän yliopisto, JYU@uniofjyvaskyla.bsky.social · 12mo ago

🔎Tutkijamme selvittivät hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa. Tulosten mukaan hakkuita on tehty myös biodiversiteetiltään erityisen arvokkaissa metsissä, joten luonnonsuojelu tulisi integroida tiiviimmin metsänhoitoon. ➡️ r.jyu.fi/Gqk @remiduflot.bsky.social

Kiinnostavaa valtapeliä. Samalla on sellainen tuntuma, että kaikki metsänhoitoyhdistyksien jäsenet eivät edes tiedä maksavansa samalla MTK:oon edunvalvontamaksua. www.metsalehti.fi/kolumnit/rii...

Riikilä | MTK yrittää vahvistaa etupiiriään - Metsälehti

Vieläkö miljoonien eurojen liiketoimintaa pyörittävät metsänhoitoyhdistykset alistuvat MTK:n maatalouspuolen päsmäröintiin, Mikko Riikilä pohtii.

metsalehti.fi

Sipilän hallitus oli visiossaan kaukaa viisas.

Kolikon kääntöpuoli on, että ei pidä liikaa laskea kuluttajuuden varaan maailman muuttamiseksi parempaan suuntaan. Tarvitaan edelleen politiikkaa, sääntelyä ja ohjausta. yle.fi/a/74-2018681...

Suomalaisten tilaukset Kiinasta ovat räjähdysmäisessä kasvussa – selvitimme, mitä paketeissa on

Suomalaiset tilaavat Kiinasta ennen kaikkea vaatteita, rihkamakoruja ja pikkutavaraa kotiin.

yle.fi

Se että tämä on niin herkkä aihe, kertoo jotain myös työelämästä. Työttömyys koetaan tragediaksi, mutta samalla töistä halutaan pois, vaikka työkykyä olisi jäljellä. Nämä ovat tietysti yleistyksiä, mutta selvästikin jotain ongelmia työelämässä ja suhteessä työhön on. www.hs.fi/talous/art-2...

Eläkkeet | Laskimme: Nykyisillä eläkkeillä Suomi on matkalla kuiluun

Paine eläkeiän rukkaamiseen kasvaa, kun elinajan­odote nousee ja syntyvyys vähenee. Miksi päätöstä eläkkeiden 70 vuoden alarajasta ei tehdä?

hs.fi

“Be careful who you hate, it could be someone you love.” 📍FK Bodø/Glimt, Norway

"Lahti on tunnettu rikollisuudestaan, ja sitä onkin vuosikymmenet kutsuttu Suomen Chicagoksi." Chicago oli 1800-luvun lopulla USA:n lihateollisuuden keskus. Lahden maine Suomen Chicagona alkoi teurastamoista: kunnallinen teurastamo, Liha Heinonen ja muita yksityisiä. www.hs.fi/kuukausiliit...

Albumi | Tämä on minun Lahteni

Valokuvaaja kuvasi kotikaupunkiaan Lahtea yli kymmenen vuoden ajan.

hs.fi

Jäätiköt toimivat vesivarastona Italian keskeiselle ruoantuotantoalueelle eli Po-joen laaksoon. Jäätiköiden sulaminen yhdistettynä kuiviin ja kuumiin kesiin lisää huomattavasti maatalouden riskejä tällä koko Euroopalle merkittävällä ruoantuotantoalueella. yle.fi/uutiset/lyhy...

Sveitsin jäätiköt kutistuivat neljänneksellä menneen vuosikymmenen aikana

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Olettaisi talousjulkaisussa ymmärrettävän, että vapaaehtoisuuteen perustuva sertifikaatti ei kiellä mitään. Erikoinen veto @kauppalehti.bsky.social www.kauppalehti.fi/uutiset/a/19...

Avohakkuut halutaan kieltää – Näin vastaa Metsä Group

Brysselissä julkistettiin uusi kansainvälinen metsäsertifikaatti, joka toteutuessaan kieltäisi avohakkuut myös Suomessa.

kauppalehti.fi

luin vastikään Imagessa vuonna 2006 julkaistun PMMP-jutun, jonka otsikko oli VITTUUN KAIKKI. nyt kirjoitin Suomesta, Puolasta ja siitä, miltä taantuma ja talouskasvu tuntuvat, mutta keksin hieman pehmeämmän otsikon www.uusijuttu.fi/juttu/sFOlLb...

KIITOS 2008–2025. Veikö 17 vuotta nollakasvua tulevaisuususkon sukupolvelta suomalaisia?

Puolan talousbuumi sai Oskari Onnisen pohtimaan, mitä kaikkea kasvu antaa – ja mitä sen puute tuo tullessaan.

uusijuttu.fi

Jos olisin Etlan tutkija, en olisi kovin innoissani siitä, kuinka Wahlroos kehystää Etlan enemmän lobbaustoimistoksi kuin kriittiseksi tutkimuslaitokseksi. www.hs.fi/talous/art-2...

HS-haastattelu | Björn Wahlroos ihailee Trumpin saavutuksia – ”Olen 80–90 prosenttisesti samaa mieltä heidän kanssaan”

Muistelmiensa kolmannen osan julkaissut Björn Wahlroos kertoo HS:lle ihailevansa Donald Trumpin saavutuksia. Omaa rooliaan yhteiskunnassa hän vähättelee, vaikka on käyttänyt ison osan ajastaan yhteisk...

hs.fi

Tässä jutussa Metsäkeskuksen @nillahietamaki.bsky.social kehottaa hakemaan päätöksenteon tueksi tietoa metsään.fi-palvelusta. Olisikin tärkeää, että palvelussa voisi valita myös jatkuvan kasvatuksen, kun tällä hetkellä palvelu ohjaa ainoastaan tasaikäiseen kasvatukseen. areena.yle.fi/1-76207852

Millaista on suomalainen metsänhoito? | Ylen aamu

Runsasravinteisissa suometsissä tehdään edelleen paljon avohakkuita, vaikka niiden haitat ovat tiedossa. Tämä käy ilmi Ylen selvityksestä. Onko metsiä mahdollista hakata kestävästi ja voitoista tinkim...

areena.yle.fi

Hyvä ja tärkeä juttu. Samalla jutun "hakkuukoneen" pohjatiedot kertovat, että metsänkäyttöilmoitukset ovat varsin epävarma tietolähde arvioimaan jatkuvan kasvatuksen suosiota, koska metsänomistajan pitkän aikajänteen tavoite ja ajatus metsänhoidosta eivät ole tiedossa. yle.fi/a/74-20183806

Tällaisten metsien avohakkuista tulee valtavat päästöt, silti niitä tehdään – katso tilanne alueellasi

Osa metsänomistajista on joko rahan tai ilmaston takia lopettanut avohakkuut runsasravinteisissa suometsissä. Tilastojen mukaan suurin osa silti hakkaa nämäkin metsät surutta.

yle.fi

Espanja on euroalueen nopeiten kasvava talous. Ei ehkä paras verrokkimaa Suomelle, mutta jos jostain voisi oppi, niin vihreä siirtymä ja maahanmuutto. "Spain’s green industry is fuelling its economic engine." www.weforum.org/videos/spain...

Spain is now the fastest-growing economy in Europe

Spain is the fastest-growing economy in the Eurozone today. Spain’s green industry is fuelling its economic engine. As the 14th member of the First Movers Coalition (FMC), the World Economic Forum’s ...

weforum.org

Esimerkki toiminnan negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta, jota ei ole hinnoiteltu puu- ja puutuotemarkkinoilla. Tuon kankeammin ei osannut asiaa ilmaista. yle.fi/a/74-20183461

Ruotsalaistutkimus: Kaatosade avohakkuualueelle voi johtaa jopa hengenvaarallisiin vahinkoihin

Syyskuussa Ruotsissa on ollut rajuja sateita, jotka ovat aiheuttaneet vakavia vaurioita.

yle.fi