Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö kiistelevät siitä, miten EU:n ennallistamisasetusta pitäisi Suomessa soveltaa. Metsäalalla pelätään, että heikentämättömyysvelvoitteen tulkinta voi pahimmillaan lopettaa puunkorjuun turvemailla.

Ministeriöt vastakkain – ennallistamisesta uusi uhka suometsätaloudelle - Metsälehti

EU:n ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoite uhkaa jopa lopettaa puunkorjuun turvemailta.

metsalehti.fi

Riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen kannat ovat yhä heikot suuressa osassa maata. Vaikka idässä ja Pohjois-Pohjanmaalla näkyy merkkejä tilanteen paranemisesta, koko maan tasolla vain metsokanta on vahvistunut hieman.

Metsäkanalintujen tilanne on edelleen heikko - Metsälehti

Lämmin kevät ei tuonut toivottua parannusta kanalintukantoihin. Alueellinen vaihtelu kannoissa on suurta.

metsalehti.fi

Rikosilmoituksen tehneen biologin mukaan viranomainen ei neuvonut hakkuulle laillista toteutustapaa eikä keskeyttänyt hakkuita, vaikka sillä oli tietoa suunnitelluista toimista.

Metsänomistajalle 30 000 euron lasku liito-oravahakkuusta – nyt rikosilmoitus tehtiin ely-keskuksesta - Metsälehti

Biologi: Ely-keskus ei neuvonut laillista toteutustapaa Luhangan liito-oravametsän hakkuulle eikä keskeyttänyt hakkuiden toteutusta. Suomessa on "tuhansia lainvastaisesti avohakattuja metsiä".

metsalehti.fi

Rupilisko on Suomen harvinaisin sammakkoeläin. Sen lisääntyminen on riippuvainen kalattomista lammista, joiden vesitilanne on tänä vuonna ollut poikkeuksellinen.

Tässä on Suomen harvinaisin sammakko - Metsälehti

Rupiliskon taival lisääntymislampeen sai yllätyskäänteen, kun lammikko oli kadonnut.

metsalehti.fi

Luonnonsuojeluliiton entisen puheenjohtajan Risto Sulkavan mielestä Suomen ennallistamissuunnitelman luonnos jää liian vaatimattomaksi. "Metsien osalta Suomen ajatus on jättää ne tässä vaiheessa pois suunnittelusta. Ajatus on pakkasella housuun pissimisen kaltainen hetkellinen mielenlämmitys."

Risto Sulkava ennallistamissuunnitelmasta: ”Kuin pakkasella housuun pissisi” - Metsälehti

Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja vaatii Suomen ennallistamissuunnitelmaan kovempia tavoitteita.

metsalehti.fi

Keski- ja Etelä-Euroopassa poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesäsää on kiihdyttänyt metsäpaloja, ja monessa maassa palanut pinta-ala on kasvanut viime vuodesta. Suomessa metsäpalot ovat jääneet vähäisiksi. Asiantuntijan mukaan eroa selittävät ennen kaikkea sääolot, mutta myös metsien rakenne.

Elokuun säät ratkaisevat, meneekö EU:n viimevuotinen metsäpaloennätys rikki - Metsälehti

Ranskan tämän kesän pahin metsäpalo levisi lähes 50 000 hehtaarin alueelle. Suomessa palaa noin 400 hehtaaria vuodessa.

metsalehti.fi

Afrikkalaisen sikaruton vuoksi metsätyöt ovat pysähtyneet Virolahdella, Miehikkälässä ja osassa Lappeenrantaa. Suunniteltuja metsänhoitotöitä ja hakkuita on jouduttu siirtämään, eikä rajoitusten kestosta ole vielä tarkkaa tietoa.

Sikarutto: hakkuut, raivaukset ja maanmuokkaukset seis kolmen kunnan alueella - Metsälehti

Metsätyörajoitusten kestosta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kyse voi olla kuukausista. Ainoastaan valmiiksi kaadetut puut saa noutaa teiden varsilta. Metsäkoneet voi siirtää pois tartuntavyöhykkeeltä va...

metsalehti.fi

Voisiko tekopesillä ja pöntöillä ohjata lintujen pesintää? Harvialan mallimetsässä tutkitaan, saadaanko petolintuja siirtymään kohteille, jotka ovat jo ennestään metsätalouden käytönrajoitusten piirissä. Avuksi on rakennettu yli sata pönttöä ja tekopesää.

Harvialan tilalta löytyy yli sadan linnunpöntön metsä - Metsälehti

Voisiko tekopesillä ja pöntöillä ohjata lintujen pesintää? Tätä kysymystä selvitetään Harvialan tilan mallimetsässä.

metsalehti.fi

Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. Kosteat painanteet, ojanvarret ja muut luontaiset tiheiköt hyödyttävät eläimiä, tukevat metsän monimuotoisuutta ja voivat vähentää myös raivaustyön määrää.

Kaikkea ei ole syytä raivata - "Riistatiheiköt hyödyttävät muitakin eläimiä" - Metsälehti

Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. Artikkeli on julkaistu alun perin Metsälehdessä 7/2022.

metsalehti.fi

Metsäpalojen sammutuksessa hyödynnetään erikoisvarusteltua metsäkonekalustoa, joka pystyy kuljettamaan vettä vaikeakulkuiseen maastoon ja tehostamaan jälkisammutusta. Sammutusmetsäkone voi vähentää maastossa tarvittavan henkilöstön määrää, mutta sen kuljettaminen vaatii erityistä ammattitaitoa.

Metsäkonekuskit sammutustehtävissä – "Tulipalossa kuskin täytyy olla kokenut" - Metsälehti

Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa palon voimakkuuteen ja siihen riskiin, kuinka todennäköisesti armollisempi pintapalo etenee puustoa kurittavaksi latvapaloksi.

metsalehti.fi

Turun yliopiston uusi hanke selvittää, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen alkuvaiheessa. Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin.

Turun yliopiston hanke selvittää merikotkien liikkeitä - Metsälehti

Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin. Erityisesti tutkijat tarkkailevat lintujen liikkumismalleja tuuliturbiinien läheisyydessä.

metsalehti.fi

Luonnonperintösäätiö on ostanut Kouvolassa ja Mäntyharjulla sijaitsevat metsäalueet pysyvään suojeluun. Alueet kattavat yhteensä reilun 13 hehtaaria.

Luonnonperintösäätiö suojelee metsää Kouvolassa ja Mäntyharjulla - Metsälehti

Säätiö on ostanut suojeluun rehevää lehtimetsää ja hämäriä liito-oravakuusikoita.

metsalehti.fi

Tienhoitokustannukset pysyvät kurissa säännöllisellä kunnossapidolla, kuten lanauksella ja palteiden poistolla. Jos odotetaan peruskorjaukseen asti ja viat pääsevät tien runkoon asti, korjaus vaatii aina jämerämpiä toimia ja kustannukset ovat moninkertaiset, Jani Maalismaa sanoo.

Tienkorjaus tyssää paperinpyörittelyyn - ”Metkan vaatimukset ovat menneet liian koviksi.” - Metsälehti

Monimutkainen tukibyrokratia on tehnyt metsäteiden korjauksesta liian vaikeaa

metsalehti.fi

Tämän kesän sääolot ovat toistaiseksi vaikuttaneet puuston kasvulle suotuisilta. Kevät oli lämmin eikä yöpakkasia juuri ollut. Myös sadetta on riittänyt. “Loppukesä voi tietysti olla ihan erilainen kuin tähän asti”, yliopistotutkija Pauliina Schiestl-Aalto sanoo.

Miten kesän sääolot ovat vaikuttaneet puuston kasvuun? - Metsälehti

Lämpö sai Hyytiälän mittausmetsän puut aloittamaan pituuskasvunsa tänä keväänä poikkeuksellisen aikaisin.

metsalehti.fi

Viiden karhunpennun katras hurmaa Suomussalmella Martinselkosen suojelualueella Suomussalmella vaeltaa karhu viiden pennun kanssa. Yleensä karhu saa yhdestä neljään pentua.

Viiden karhunpennun katras hurmaa Suomussalmella - Metsälehti

Martinselkosen suojelualueella Suomussalmella vaeltaa karhu viiden pennun kanssa. Kyse saattaa olla Suomen ennätyspentueesta.

metsalehti.fi

Kirjanpainajan parveilu on jäänyt maltilliseksi suurimmassa osassa Suomea touko- ja kesäkuun aikana. Kuoriaisten parveilua monin paikoin hillitsi viileä ja epävakainen sää

Toukokuun viileä sää hillitsi kirjanpainajan parveilua - Metsälehti

Kuluvan kesän kirjanpainajantuhot näkyvät latvuksen oireina vasta myöhemmin kesän aikana.

metsalehti.fi

Luonnonsuojelulaki on tehty suojelemaan lintujen pesintää ja toistuvasti käytössä olevia pesäpaikkoja. Se ei tee eroa tekopesän ja linnun rakentaman pesän välille. Se ei myöskään ota kantaa siihen, onko tekopesä alun alkaen ollut luvallinen. Ratkaisevaa on, onko lintu ottanut pesän käyttöönsä.

Laki ei erottele tekopesää aidosta – pesimärauha koskee molempia - Metsälehti

Käyttöön otettua tekopesää koskevat samat säännöt kuin linnun rakentamaa pesää.

metsalehti.fi

”Metsätalous on keskeinen osa Ruotsin huoltovarmuutta, ja metsäteollisuus tulee ottaa mukaan turvallisuussektorien työhön”, linjataan Ruotsin Puolustustoimikunnan viime perjantaina 12. kesäkuuta julkaistussa raportissa.

ATL: Metsä voi pelastaa sodassa - Metsälehti

Jos Ruotsi joutuisi sotaan, yhteiskunta voisi toimia muun muassa aktiivisen metsätalouden voimalla, arvioivat ruotsalaislehden haastattelemat metsäasiantuntijat.

metsalehti.fi

Puulajikirjon lisäämisessä on järkeä silloin, kun haluaa varautua ilmaston lämpenemiseen ja yleistyviin myrsky-, sieni- ja eläintuhoihin. Mitä enemmän metsässä kasvaa erilaisia puita, sitä tuhonkestävämpi se tutkimusten mukaan on.

Erikoinen istutusurakka ­– yksi tila, kymmenen puulajia - Metsälehti

Erikoispuulajien kasvattaminen kannattaa harvoin taloudellisesti. Niillä on kuitenkin paikkansa ilmastonmuutokseen varautumisessa, monimuotoisuuden lisäämisessä ja hiilensidonnassa.

metsalehti.fi

PTT:n ja Tapion yhteishankkeen tutkimustulosten mukaan ikääntyminen ja kaupungistuminen vähentävät omatoimista metsänhoitoa ja lisäävät ostopalveluiden käyttöä.

Tutkimus: Jopa 3,5 miljoonaa hehtaaria vaihtaa omistajaa seuraavan 10 vuoden aikana - Metsälehti

Kenelle siirtyvät suurten ikäluokkien metsät? Tähän kysymykseen haettiin vastausta tänään julkaistusta tutkimuksesta.

metsalehti.fi

Leimikon suunnittelijalle suojavyöhykkeiden rajaaminen on monimutkainen palapeli. Nyt metsälaissa on ensimmäistä kertaa vaatimus jättää kaikkien vesistöjen rannoille käsittelemätön vyöhyke lintujen pesimäaikana.

"Metrimäärien viidakosta olisi päästävä eroon" – paineet suojavyöhykkeiden leventämiseen kasvussa - Metsälehti

Ensimmäistä kertaa metsälaissa on mukana vaatimus jättää kaikkien vesistöjen rannat käsittelemättä. Näin on toimittava tosin vain kolme kuukautta vuodesta.

metsalehti.fi

”Itse uittohan on hyvin kevyttä. Sen kuin katselet, kun puut kulkevat. Leppoisaa hommaa. Stressi ei paina, eikä ole kiire minnekään”, Alpo Hassinen sanoo.

Puro täynnä pöllejä – näin sujui keväinen uitto - Metsälehti

Alpo Hassisen polttopuu-urakka ei huipennu klapikoneen äärellä vaan kevään uitossa.

metsalehti.fi

Lakimuutos tuo kaikkiin metsiin velvoitteen huomioida pesät sekä säästää edellisen puusukupolven suuret haavat, kolopuut sekä pystylahopuut pesintäaikana.

Pesintäaikaisiin hakkuisiin uudet säännöt – raivaaja, muista linnut! - Metsälehti

Lakimuutos lintujen pesintäaikaisista hakkuista tulee voimaan vauhdilla. Se tuo mukanaan hakkuurajoitteita sekä velvollisuuden huomioida linnusto myös metsänhoitotöissä.

metsalehti.fi

Maankäyttöhankkeet Saamenmaalla osuvat kulttuurin ytimeen. Viranomaisen tai yrityksen näkökulmasta kyse voi olla yksittäisestä tapauksesta ja sen varsin rajallisista vaikutuksista. Saamelaisyhteisö katsoo kokonaisuutta: mitä on jo menetetty ja mihin vielä voi väistää, Inka Musta kirjoittaa.

Kolumni | Sama maa, eri todellisuus - Metsälehti

Alkuperäiskansa on kansa, joka on asunut alueellaan ennen nykyisten valtioiden syntyä ja säilyttänyt oman kulttuurinsa, kielensä ja tapansa. Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa on saamelaiset. Tava...

metsalehti.fi

”Linnuston kannalta tämä on tervetullut lakiesitys, ja sinänsä uusia juttuja ei niin tule. Tässä ne, mitkä aikaisemmin ovat olleet suosituksia, niistä tulee vain sitten lain määräämää. Tällä turvataan metsänhoidon jatkuvuutta tulevaisuudessa”, väitöskirjatutkija Satu Kumpula summaa.

Metsät ja raha: Pesintäaikaisia hakkuita koskeva lakiuudistus näkyy jo leimikoiden suunnittelussa - Metsälehti

Vaikka lakimuutokset ovat vielä vaiheessa, kentällä rajataan jo leimikoita uudella tavalla ja opetellaan uusia käytäntöjä.

metsalehti.fi

Suometsien turvemaaperän ilmastopäästöjen vähentämisessä hakkuumenetelmää ratkaisevampaa on pohjavedenpinnan taso: vedenpinta on pidettävä suometsän turpeessa korkealla.

Tutkimus: Jatkuva kasvatus ei yksin riitä suometsien ilmastopäästöjen vähentämiseen - Metsälehti

Päästöjen vähentämisessä olennaisinta on kuitenkin pohjaveden pinnan taso, Luonnonvarakeskuksesta korostetaan.

metsalehti.fi

Hevoskorjuulla on paikkansa – ”Näistä ei polttoaine lopu” Metsätöissä ahertavat hevoset ovat pysäyttävä näky. Joskus ne voivat olla jopa parempi vaihtoehto kuin koneet. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/n...

Vuoden 2025 kesällä kuvatuista ilmakuvista paljastuu Kuhmosta aivan Venäjän rajalta hämmentävä näky. Kaksi järveä, Maaselänjärvi sekä Irkku, poikkeavat väriltään kaikista muista ympäröivistä vesistöistä. Mistä voi olla kysymys?

Mikä värjäsi järvet Venäjän rajalla? - Metsälehti

Ilmakuva paljasti Venäjään rajoittuvasta Maaselänjärvestä erikoisen ilmiön. Alueella on tehty metsänlannoituksia, mutta järvessä on kasvatettu myös kaloja.

metsalehti.fi

Ruotsin hallitus painottaa metsäpolitiikassaan metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista ja metsänomistajien oikeusturvaa. Uudistusten on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta.

Ruotsin metsäpolitiikkaan täyskäännös – sääntelyä puretaan, valituksia rajoitetaan - Metsälehti

Ruotsin hallitus esittää isoa muutosta metsäpolitiikkaan. Metsäsektorin toimintaedellytyksiä halutaan vahvistaa ja ympäristöjärjestöjen valtaa jarruttaa metsätalouden toimia rajoittaa.

metsalehti.fi

Metsänomistajille raivuutyömaiden tarve on hyvä uutinen. Todennäköisesti taimikonhoidot on nyt mahdollista teetättää vauhdikkaasti ja samalla saa metka-tuet käyttöönsä.

Loppuvatko sopimusyrittäjien raivuutyömaat kesken? ­– ”Tavoitteena, ettei kesäkausi jää vajaaksi” - Metsälehti

Taimikot voi saada nyt hyvinkin nopeasti raivuuseen, sillä paikoin kesäkaudeksi varatut työmaat on hoidettu jo talvikuukausina. Metka-tukien hakijalle tämä on hyvä uutinen.

metsalehti.fi