💡Olethan jo tutustunut @strateginen.bsky.social Demography-ohjelman uuteen tietopakettiin? demography.fi/tietopaketti... @sustageable.fi @flux-consortium.bsky.social @mobilefutures.bsky.social @netresilience.bsky.social @lifecon.bsky.social
NetResilience
@netresilience.bsky.social
Social networks, fertility and wellbeing in ageing populations. Building demographic resilience in Finland. NetResilience research is funded by the Strategic Research Council (SRC).
Tarvitsetko sukua selvityäksesi? Kysymykseen vastaavat Mirkka Lahdenperä ja Sanna Ukonaho kirjoituksessaan Tieteessä tapahtuu -lehdessä 3/2026. www.netresilience.fi/news/tietees...
Tieteessä Tapahtuu: Tarvitsetko sukua selviytyäksesi? - NetResilience
Menneisyydessä sukulaisten tarjoamat turvaverkot saattoivat olla elämän ja kuoleman kysymys. Kirkonkirjoihin perustuvat tutkimukset avaavat, miten sukulaiset vaikuttivat Suomessa 1700-luvulta alkaen.....
netresilience.fi
Järjestämme yhdessä @vaestoliitto.bsky.social kanssa Väestöpäivää 12.5. Ohjelmassa mm. hoivavastuista, lastensaannista ja lapsiperheiden tukemista. Ohjelma ja etälinkki 👇
Väestöpäivä 2026
Väestöliiton Väestöpäivä 2026 järjestetään 12.5. Päivän aiheena on Hoivaherätys! Kohti maailman parasta perhepolitiikkaa.
vaestoliitto.fi
"Sovellukset voivat polarisoida etenkin heteromiesten kysyntää deittimarkkinoilla, kertoo Väestöliiton erikoistutkija Kristiina Tammisalo. Tammisalo on tutkinut sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia digiajassa."
Deittailu | Kun 190-senttinen Tuomas Rantalainen palasi deittimarkkinoille, pituudesta oli tullut juttu
Miehen pituudesta on tullut nykypäivän deittimarkkinoilla tärkeä tekijä, sanoo 190-senttinen Tuomas Rantalainen.
hs.fi
Eriarvoisuuden torjuminen on avainasemassa, kun syntyvyyttä halutaan tukea, totesivat tutkijat @jessicanisen.bsky.social ja @millasalonen.bsky.social huhtikuun Demo Talks -webinaarissa. Lue tiivistelmä ja katso tallenne Demography-ohjelman verkkosivuilla 👇 demography.fi/news/eriarvo...
Eriarvoisuudesta on tullut kasvava tekijä lapsettomuuden taustalla - Demography
Lapsettomuuden kasvu selittää merkittävän osan syntyvyyden laskusta. Koulutus-, tulo- ja työllisyystekijät näkyvät yhä enemmän siinä, ketkä saavat lapsia ja ketkä...
demography.fi
Leskeys vähentää merkittävästi isoisien, mutta ei isoäitien, osallistumista lastenlasten hoitoon, kertoo Tambellinin ja kumppaneiden tutkimus.
Leskeksi jääminen vähentää isoisien antamaa hoivaa, mutta ei vaikuta isoäitien osallistumiseen - NetResilience
Tambellinin ym. tutkimus osoittaa, että leskeys vähentää merkittävästi isoisien, mutta ei isoäitien, osallistumista lastenlasten hoitoon.
netresilience.fi
Kuinka yleistä lapsettomuus on ollut Suomessa 1800-luvun alusta nykypäivään? Entä miten siirtymä vanhemmuuteen on muuttunut viime vuosikymmeninä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa? 📆 14.4. klo 14-15 🎙️DemoTalks webinaari @flux-consortium.bsky.social @invest-flagship.bsky.social
DEMOGRAPHY Talks: Vanhemmaksi yhä myöhemmin ja harvemmin? Syntyvyyden ja lapsettomuuden muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa - Demography
Syntyvyys on vajonnut 2010-luvulta alkaen kaikissa Pohjoismaissa, ja Suomessa muutos on ollut erityisen jyrkkä. Ilmiö on pitkälti seurausta siitä, että...
demography.fi
Professorit Mirkka Danielsbacka ja Antti O. Tanskanen kirjoittivat Puheenvuoron Turun yliopiston Aurora-verkkolehteen. "Elämää ja yhteiskuntaa muovaavat verkostomme ovat muutoksessa."
Puheenvuoro: Elämää ja yhteiskuntaa muovaavat verkostomme ovat muutoksessa
Mirkka Danielsbacka ja Antti O. Tanskanen kirjoittivat Puheenvuoron Turun yliopiston Aurora-verkkolehteen. Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen muuttavat ihmisten sukulaisverkostoja kapeammiksi.....
netresilience.fi
Call for abstracts: Nordic Yearbook of Population Research 2026 ➡️ Abstract submission deadline 15 March 2026. Thank you for sharing the call @populationeu.bsky.social #PopulationStudies
Call for articles: 2026 volume of the Nordic Yearbook of Population Research. | Population Europe
population-europe.eu
Ylen Tiedetrippi podcast-sarjan 9.2.2026 julkaistussa jaksossa käsiteltiin ihmisten katoamiseen viittaavaa käsitettä eli ghostaamista. Vieraana professori Markus Jokela.
Markus Jokela vieraana huippusuositussa Tiedetrippi-podcastissa - NetResilience
Yle Areenan Tiedetrippi podcast-sarjan 9.2.2026 julkaistussa jaksossa käsiteltiin ihmisten katoamiseen viittaavaa käsitettä: ghostaamista. Johatsu tarkoittaa japanin kielessä haihtumista. Sanalla viit...
netresilience.fi
📢 Call for abstracts is open to the 2026 volume of the Nordic Yearbook of Population Research! The Yearbook publishes articles from different fields of #PopulationStudies ➡️ Submit an abstract by 15 March 2026. Read more: journal.fi/nypr/announc...
Sosiaaliset verkostot, joihin kuuluu muun muassa sukulaisia, ystäviä ja työtovereita, ovat tärkeä osa lähes kaikkien ihmisten elämää, kirjoittavat Mirkka ja Antti Aurora-lehdessä. Lue, miksi sosiaalisten verkostojen tutkiminen on tärkeää 👇
Elämää ja yhteiskuntaa muovaavat verkostomme ovat muutoksessa
utu.fi
Saimme korvanappiimme tiedon, että artikkeliamme on katsottu jo yli 500 kertaa 🎉 Tässäpä siitä suomenkielinen tiivistelmä, josta pääsee myös alkuperäiselle lähteelle. www.netresilience.fi/alueen-sosia...
Alueen sosiaalinen pääoma houkuttelee muuttajia - NetResilience
Jokelan ym. tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko sosiaalisen pääoman eri mittarit yhteydessä muuttoliikkeen määrään Suomessa.
netresilience.fi
"Kasvava lapsettomien aikuisten joukko on myös herättänyt tutkijoiden mielenkiinnon. Väestön ikääntymisen on ennustettu tulevaisuudessa lisäävän epävirallisen hoivan ja avun tarvetta."
Syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen, parisuhteiden haurastuminen ja muut perherakenteiden muutokset ovat perhetutkimuksen keskeisiä tutkimussuuntia. 👉 Lue professorimme Mirkka Danielsbackan puheenvuoro, jossa hän kertoo poikkitieteellisestä perhetutkimuksesta: www.utu.fi/fi/ajankohta...
Sosiaaliset verkostot ennustavat usein liiton pitkäikäisyyttä. Läheiset suhteet esimerkiksi perheeseen, sukuun ja muuhun lähipiiriin toimivat tietynlaisena liimana. Ne, joilla ei ole tukiverkostoja, eroavat selvästi herkemmin, kertoo tutkijamme Miika Mäki.
Yhteishyvä: Mikä yhdistää pitkään yhdessä olleita pareja? - NetResilience
Tutkija Miikä Mäki Yhteishyvä-lehden haastattelussa, jonka aiheena, mikä yhdistää pitkään yhdessä olleita pareja.
netresilience.fi
Mikä olisi Suomelle hyvä hedelmällisyysluku? Tätä pohtivat tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja professori Mikko Myrskylä.
Suomen syntyvyys on nyt suurperheiden varassa
Vuonna 2016 Suomen hedelmällisyysluku oli 1,5 ja se voisi olla sopiva taso, professori Mikko Myrskylä sanoo. Se on huomattavasti vähemmän kuin tähän asti on ajateltu.
yle.fi
Ruotsinkieliset suomalaiset pärjäävät useilla mittareilla (mm. terveys, pitkäikäisyys, koulutustaso, tulot, vähemmän avioeroja) paremmin kuin suomenkielinen valtaväestö. ➡️ Yhtenä selityksenä kieliryhmien välisille eroille on esitetty, että ruotsinkielisillä olisi laajemmat #SosiaalisetVerkostot
Läheiset sukulaisverkostot ovat hyvin samankaltaisia mutta ystävyyssuhteissa kieliryhmien väliset erot olivat selviä, kertoo Tanskasen ym. tuore tutkimus. 📊 Vertailu perustui väestöpohjaisiin kyselyihin, jotka koskivat suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. #Tietovuoto #VäestöliittoTutkii
Ensi vuonna jatketaan taas tutkimuksen parissa, nyt rauhoitutaan muutama päivä 🎄
Decisions about childbirth are deeply personal, sometimes beyond the reach of policymaking. In Finland, the number of young people who say they want to remain childless tripled in the early 2010s and has stayed high ever since.
Europe is panicking over its shrinking population
Governments are testing whether a mix of perks, incentives and ideology might reverse shrinking population trends. Here’s what they’ve learned.
washingtonpost.com
Uusi Nordic Yearbook of Population Research on julkaistu!
Alueen väestön ikääntyminen ei välttämättä johda pienituloisuuden kasvuun. Tuore tutkimus osoittaa, että ikääntymisen ja työikäisten pienituloisuuden yhteys vaihtelee Suomessa alueittain ja ajallisesti, mikä korostaa tarvetta räätälöidyille politiikkatoimille.
Tulevan Perhebarometrin aiheena #SosiaalisetVerkostot. Millaisia ovat suomalaisten sukulaisverkostot ja ystäväpiirit? Miten paljon näihin pidetään yhteyttä ja miten läheisiksi koemme toisemme? Kuka kuuluu läheisimpien ystävien joukkoon ja kuinka samankaltaisia läheiset ystävykset ovat keskenään?
Väestöliiton #Perhebarometri 2025 suomalaisten läheisistä sukulais- ja ystävyyssuhteista julkaistaan tiistaina 2.12. Lue lisää ja ilmoittaudu julkkareihin👇
📆 6 nov 2025, 13-14:30 🚩 Institutet för framtidsstudier/Zoom Varför föds det så få barn? Seminariet samlar forskare från Norge, Finland och Sverige. De kommer att ge sina perspektiv på läget och diskutera vilka politiska åtgärder – om några – som skulle kunna vända trenden.
Varför föds det så få barn – och vad kan samhället göra åt det?
iffs.se
Lastensaanti aiheena @uusijuttu.fi Pihvi-ohjelmassa 22.10. Haastattelussa johtava tutkijamme Venla Berg. Bergin mielestä syntyvyyden kriisiin ei ole Suomessa reagoitu lähellekään riittävästi. Kuuntele koko juttu 👇
”Suomi ei ole tehnyt käytännössä mitään sille, että syntyvyyttä tuettaisiin.”
Iltapäivisin julkaistavassa Pihvi-ohjelmassa valitsemme yhden olennaisen uutisen ja selvitämme, mistä se oikeastaan kertoo. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmasta.
uusijuttu.fi
Onnea (meidänkin) Virpi! 🎉
Professori Virpi Lummaan johtamassa uudessa huippuyksikössämme tutkitaan monitieteisesti, miten ihmisten väliset kohtaamiset vaikuttavat ihmisen monimuotoisuuteen. Lummaa Lab https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/turun-yliopistoon-uusi-virpi-lummaan-johtama-huippuyksikko
SVY ja @flux-consortium.bsky.social järjestävät väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin 6.–7.11.2025 – tällä kertaa verkossa! 💻 Teemana Työkyky, eläkkeet ja ikääntyminen. Osallistuminen on maksutonta ja avoin kaikille. 👉 Ohjelma ja ilmoittautuminen: blogs.helsinki.fi/svy-ry/vaest...
Ystävyyssuhteiden syntyminen ei perustu sattumanvaraisuuteen, vaan ihmiset kiinnostuvat samankaltaisuudesta, kertoo @vaestoliitto.bsky.social tutkija Noora Lehtonen. Loppuvuodesta tiedämme myös ystävyydestä enemmän, kun Väestöliiton Perhebarometri ilmestyy 🤓
ruuhkavuodet.fi
🟠 DEMOGRAPHY-ohjelma on julkaissut verkkosivuilleen koonnit ohjelman viiden hankkeen tutkimustuloksista. 🟠 Ensimmäisinä julkaistuina teemoina ovat #Syntyvyys ja #perheellistyminen sekä #Ikääntyminen ja #hoiva. Myöhemmin sivuille julkaistaan koonnit myös maahanmuutosta ja työurista.
Kootusti, tiiviisti ja helposti! DEMOGRAPHY-ohjelma kokoaa tutkimustulokset - NetResilience
DEMOGRAPHY-ohjelma on julkaissut verkkosivuilleen koonnit ohjelman hankkeiden tutkimustuloksista.
netresilience.fi
Tutkija Venla Berg kävi juttelemassa syntyvyydestä Atte Uusinokan kanssa Ylen Uutispodcastissa. Syntyvyyden laskun taustalla on monia syitä, kuten lastensaannin lykkääminen, parisuhteiden haurastuminen ja yhteiskunnan vaativuus. Onko peli jo menetetty vai löytyykö keinoja kääntää suunta?
"Suomalaiset loppuvat pian" – Onko taistelu syntyvyyden lisäämiseksi jo hävitty? | Uutispodcast
Suomessa syntyy nyt vähemmän lapsia kuin koskaan aiemmin – mutta miksi juuri meillä syntyvyys on Pohjoismaista alhaisin? Syntyvyyden laskun taustalla on monia syitä, kuten lastensaannin lykkääminen, p...
areena.yle.fi
"Jos halutaan, että Suomessa on kasvava työikäinen väestö ja sitä kautta kasvava kansantalous, ainoa keino pitää Suomi kasvu-uralla näyttää olevan kiistelty maahanmuutto", sanoo Rasmus Aro MDI:ltä. yle.fi/a/74-20182052
Uuden ennusteen mukaan lähes koko Suomi tyhjenee vauhdilla – katso, miten oman kuntasi käy vuoteen 2050 mennessä
Väestökato ja lapsipula eivät ole väliaikaisia vaan pysyviä ilmiöitä, väittää 2050-luvulle ulottuva ennuste.
yle.fi