1/2 Mistä tietää olevansa todella väsynyt? No esimerkiksi siitä, kun viimeisenä nukkumaan käydessä tulee mieleen ajatus, että mitä jos suosikkiyhtyeeni Children Of Bodom olisi joskus tehnyt teema-albumin metsäteollisuudesta. Kannessa olisi voinut olla jättimäinen viikatemies, joka...
olaviseppanen.bsky.social
@olaviseppanen.bsky.social
Toimittaja, käsikirjoittaja ja juontaja. Lempiaiheita pohjoinen luonto, yhteiskunta, historia ja kielet. Läheisiä myös uskonto, myytit ja filosofia.
Tervetullut muistutus, että afrikkalaisen sikaruton kaltaisia kriisejä voisi lähestyä toisinkin. Isoissa medioissa en tätä kulmaa ole nähnyt. Onko se tosiaan niin, että luonnon ilmiöillä on arvo vasta siinä vaiheessa, kun joku nimetty ihminen tai firma nettoaa niistä rahaa *välittömästi*?
Päättäjät paniikissa. Kurvinen ja Essayah väläyttävät tapporahaa ja villisikojen hävittämistä samaan aikaan, kun maa- ja metsätalousministeriö on tapattanut Kaakonkulman suurpetokannan. Viime talvena rajoitusalueella tapettiin 3 sutta ja läheisyydessä 2. 1/ www.iltalehti.fi/politiikka/a...
”Espoo haluaa pitää huolta monimuotoisesta luonnosta ja arvokkaista vesistöistä samalla, kun kaupunki kasvaa. Myös sinä voit vaikuttaa!” Kertoo Espoon kaupunki nettisivuillaan. Ja samaan aikaan…
Länsiväylä uutisoi Kyytimäen asemakaavasta, joka on pienehköstä koostaan huolimatta aivan hirvittävän huono ekologisten yhteyksien turvaamisen näkökulmasta. Kaava kaventaa ratkaisevan tärkeää yhteyttä Keskuspuiston ja Nuuksion välillä dramaattisesti. #Kyytimäki 1/ www.lansivayla.fi/paikalliset/...
1/ Tunnistan ilmiön. Teologiaa, uskontotiedettä ja useampia kieliä Helsingin yliopistossa 2013-20. Samalla väitän, että "gonahtaneet" opettajat oli pieni vähemmistö – joka kyllä pantiin merkille ja muistetaan, nimenomaan vitsaillen, vielä vuosien jälkeen entisten opiskelutovereiden kesken.
Kolumni | Suomen kehnot korkeakouluopinnot eivät ole maksun arvoisia
Suomessa kehno opetus on kulttuurisesti sallittua ja jopa vitsien aihe niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa.
hs.fi
"Kehno opetus on kulttuurisesti sallittua ja jopa vitsien aihe niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa." Nyt on kova! Herätti ajatuksia suuntaan jos toiseenkin – ja muistoja omilta yliopistoajoilta. Saatan palata tähän paremmalla ajalla. Nyt vain suosittelen vilkaisemaan. #koulutus
Kolumni | Suomen kehnot korkeakouluopinnot eivät ole maksun arvoisia
Suomessa kehno opetus on kulttuurisesti sallittua ja jopa vitsien aihe niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa.
hs.fi
Pitäiskö Flow-festivaalin vaihtaa nimekseen FOMO-festivaali? Mitä mieltä?
Olikos vähän klikkiotsikko nyt Yleltäkin… ei tarkoita höyrylaivoja, mutta ihan tarpeeksi absurdia asiaa silti.
Trump vaatii USA:n lentotukialusten palaavan höyryaikaan – asiantuntijat raivoissaan
Trump haluaa, että Yhdysvaltain uusimmassa tukialuksessa käytetään 1950-luvulta periytyvää teknologiaa.
yle.fi
1/2 @siltamaeki.bsky.social fiksusti käytetty paikka ison lehden luontokatojuttuun. Raportoidaan monille tutusta lomakohteesta ja yhdestä sikäläisestä lajista. Mitä väliä -kysymys taklataan tiiviisti mutta monipuolisesti. Osa syistä on hyvin konkreettisia myös kohdealueen turisteille.
HS Ibizalla | Meren pohjassa on tuhansia vuosia vanha niitty, jonka tuho uhkaa koko Välimerta
Ibizan edustalla kasvavat Välimeren keuhkot. Vedenalaiset niityt puhdistavat vettä, estävät eroosiota ja sitovat hiiltä. Nyt ne ovat vaarassa tuhoutua ihmisen toiminnan ja ilmaston lämpenemisen takia....
hs.fi
"Aina suhmuroidaan ja pimitetään, jos annetaan suhmuroida ja pimittää." Painava haastattelu. Pitkän linjan toimittaja summaa kokemuksiaan tästä ihanasta S(u)omen maasta.
Matti Putkonen käveli ulos suorasta lähetyksestä – Jan Andersson esitti vain yhden kysymyksen
Vaalitenttejä vetänyt uutisankkuri Jan Andersson on huomannut, että Suomessa valtaa käyttävät saavat toilailla paljon ennen kuin joutuvat väistymään paikaltaan.
is.fi
Ilmasto lämpiää, koska ihminen tykkää sabotoida itseään, otsikoitiin tämä paperilehdessä. Mitä mieltä väitteestä?
Kolumni | Ihmisen aiheuttama ilmastokriisi on jatkumoa ikiaikaiselle tyhmyydelle
Ilmastotoimien vastustaminen alkaa näyttäytyä luontevalta, kun muistaa ihmiskunnan aikaisemmat edesottamukset.
hs.fi
Tiikeriä palautetaan luontoon Kazakstanissa. Minkä villieläimen sinä haluaisit nähdä jälleen Suomessa tai omalla kotiseudullasi?
Tiikeriä palautetaan Kazakstaniin – video näyttää Imutin syöksyn vapauteen
Viimeinen kaspiantiikeri kuoli sukupuuttoon Kazakstanista noin 80 vuotta sitten.
yle.fi
Pikkuvarpusen poikanen päärynäpuussa. Liminka, heinäkuu 2026.
”Saksa, Norja ja Tanska ovat WWF:n mukaan kääntäneet asukaskohtaisen ekologisen jalanjälkensä laskuun.” Onkohan tässä myös ko. maissa harjoitetun kulutuksen epäsuorat vaikutukset esim. tuontiruuan ekologinen jalanjälki siellä, missä se alun perin tuotetaan?
Luonnonvarat | Maailman ylikulutuspäivä on tänään
Ylikulutus on suurempaa kuin koskaan.
hs.fi
Kokeilkaapas nostaa merenpintaa ja tsekatkaa miten maasto muuttuu. Tosi hieno kartta!
Sea level simulation. Map of flooded areas
free-map.org
Olettekos kokeneet ristiriitaa luonnon- ja eläinsuojelullisten painotusten välillä omassa elämässänne? Minä häädin kerran variksen pois oravanpoikasen kimpusta, vaikka tiesin, että variksenkin pitää syödä.
Mia Röngän kolumni: Luonnonsuojelu ja eläinaktivismi ovat törmäyskurssilla – kiistan ytimessä on ”väärä” myötätunto
Myötätunto on meille hyve, mutta luonnonsuojelussa se voi olla myös ongelma. Pahimmillaan lisätään luontokatoa ja eläinten kärsimystä, Rönkä kirjoittaa.
yle.fi
Tämä kukoistava lintuparatiisi Lappeenrannassa oli vain kolme vuotta sitten entinen turpeentuotantoalue. Tällaistakin voidaan tehdä uhanalaisen lintulajiston hyväksi. yle.fi/a/74-20230405
Upouusi lintuparatiisi vetää puoleensa uhanalaisia lintuja ja tyytyväisiä lintuharrastajia
Metsähallitus rakensi entiselle turpeentuotantoalueelle Etelä-Karjalaan lintukosteikon. Kolmessa vuodessa siitä tuli yksi Suomen parhaista lintupaikoista.
yle.fi
Espoo 14-vuotias poika on kadonnut, huoli on jo suuri. Poika on 175 cm pitkä. Hänellä on vaalea iho ja ruskeat, puolipitkät hiukset. Kadonneella on jalassaan musta-siniset kengät, joissa on sininen Niken logo Poika saattaa liikkua Saunalahden, Kauklahden tai Lippulaivan kauppakeskuksen alueilla.
Poliisi pyytää havaintoja Espoossa kadonneesta 14-vuotiaasta
Länsi-Uudenmaan poliisi pyytää havainnot espoolaispojasta yleiseen hätänumeroon 112.
yle.fi
Itävaltalainen MEP ja metsänomistaja sanoo jutussa, että suomalaiset voisivat saada metsistään moninkertaisen arvon painottamalla sellun sijaan toisentyyppisiä tuotteita – että metsänkäyttömme haaskaa taloudellista potentiaalia. Mielenkiintoinen katsaus kaiken kaikkiaan.
”Jos metsäasiat keskitettäisiin europarlamentin ympäristövaliokuntaan, ne olisivat vaarallisissa käsissä. Silloin saataisiin metsäteollisuudelle sanoa heippa”, sanoo suomalaismeppi. Onko huolissa perää? www.longplay.fi/lyhyet/ymmar...
Hyvä päivitys siitä, mitä tiedetään kielten tulosta Suomenniemelle. Eli aika paljon, mutta toisaalta mitään selkeää saati varmaa kuvaa ei muodostu kuin hetkittäin ja paikoittain.
1/3 Ensimmäinen artikkelini @longplay.fi -lehdessä käsittelee harvinaista metsäpeuraa – ei siis mitään etelän pikkupeuraa eli kaurista, vaan ihan raavasta sarvipäätä.
Harvinainen metsäpeura kilpailee elintilasta tuulivoiman kanssa
EU:n luontodirektiivi määrää turvaamaan metsäpeuran elinolot. Kunnalle ainoa palkkio määräysten noudattamisesta voi kuitenkin olla verorahojen valuminen muualle.
longplay.fi
Luonnonsuojelijat ovat hyvä vihollinen metsäteollisuudelle. Mikä sitten olisi hankala vihollinen? Mm. tätä pohtii kirjailija Teemu Kaskinen. Jos yhtään kiinnostaa metsät ja niiden käyttö, kuuntele tämä podcast. Olen itse vasta vajaassa puolessavälissä, mutta rohkenen jo suositella painavasti.
Kirjapodcast: Teemu Kaskisen romaani Yö ja usva
Play Kirjapodcast: Teemu Kaskisen romaani Yö ja usva by BIOS-podcast on desktop and mobile. Play over 320 million tracks for free on SoundCloud.
m.soundcloud.com
Palanen tundraa Espoossa! Ehkei ihan, mutta osaiskohan joku tieteilijä kertoa, mikä luontotyyppi vallitsee tuossa roskamökin katolla? Jotain keltaista pientä kukkaa siinä ainakin kasvaa…
Eeva Kilpi oli paitsi rakastettu kirjailija, myös Suomen tärkeimpiä luonnonsuojelijoita. Juha Kauppinen luonnehti haastattelussani v. 2022 peräti "eevalaisuutta" linkolalaisuuden vaihtoehtona (areena.yle.fi/1-63758306). Toivottavasti nyt päättyneen pitkän iän jatkoksi Kilven perintökin elää kauan.
Kirjailija Eeva Kilpi on kuollut
Kirjailija Eeva Kilpi kuoli 98-vuotiaana. Hän kirjoitti pitkän uransa aikana runoja, romaaneja, novelleja ja esseitä. Hänet tunnetaan etenkin naisten aseman ja luonnon puolesta puhujana.
yle.fi
Hyvä kartta, koska tarkastelu on rajattu vain *jo rakennettuun* tuulivoimaan, eikä mukana ole kaikkien vireille pantujen hankkeiden tuomaa epämääräisyyttä. Punaisella havainnollistuu viranomaisten nykyään soveltama 5 km minimietäisyys voimaloiden ja metsäpeuran vasomisalueiden välillä.
Suomeen jo rakennettu tuulivoima ja metsäpeuralle tärkeät vasanhoitoympäristöt. Kuva-alalla Pohjanmaalla elävän Suomenselän metsäpeurapopulaation levinneisyysalue. 30% menetetty. Ihminen tulee tällä tavalla aiheuttamaan metsäpeuran uhanalaistumisen Suomessa. #metsäpeura #tuulivoima
Just vietin viikon kulttuuripääkaupunkiseudulla. Oulusta suosittelen Ainolan puistoa (varmaan Suomen hienoin puisto), Puolangalla Pessimismitaloa ja Paljakan luontoreittejä. Juhlavuoden tapahtumista en osaa sanoa, mutta linkin takaa niitä löytyy… ja aluehan on laaja, jos ei ihan Ouluun asti ennätä.
Oulu2026-alueella koet kulttuurin juhlan kaikissa 40 kunnassa
Tutustu Oulu2026-alueen 40 kuntaan ja kierrä koko alue! Löydä kartalta kunnat ja alueelliset tapahtumat kätevästi. Valmistaudu unohtumattomaan kulttuurimatkaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotena 202...
oulu2026.eu
@helsinki.fi miljoonarahoitus tutkimushankkeelle, jonka tavoite on tuoda luontopääoma osaksi päätöksentekoa. Ensi syksynä valmistuu kiinteästi tähän aiheeseen liittyvä maisterintutkielmani @aalto.fi Taloustieteen laitoksella. 1/2 www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...
Ekologian, taloustieteen ja tilastotieteen yhdistävään tutkimukseen 2,5 miljoonaa euroa | Helsingin yliopisto
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 2,5 miljoonan euroa Helsingin yliopiston tutkimushankkeelle, jonka tavoite on tuoda luontopääoma osaksi päätöksentekoa. Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa ...
helsinki.fi