The Ulkopolitist matkasi SodankylÀn elokuvajuhlille katsastamaan globaalin elokuvan tilaa ja tapasi Cannesiin valitun ohjaajan Yasmin Najjarin, jonka pasifistinen inttielokuva TJ 28 pohtii sodan kauhuja Suomen metsistÀ kÀsin. Linkki Tomi Kristerin juttuun kommenteissa.
The Ulkopolitist
@ulkopolitist.fi
Parempaa ulkopoliittista keskustelua. đ ulkopolitist.fi Suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kĂ€sittelevĂ€ verkkomedia.
âđ» VĂ€isty jĂ€rki â maailmanpoliittisissa pÀÀtöksissĂ€ tunteet ovat nyt kuskin paikalla. Onko suurin turvallisuusuhkamme sittenkin mielensĂ€ pahoittanut suurmies? đđ» Lue Anni Lindgrenin kolumni sivuillamme.
đ Persianlahden arabivaltioiden turvallisuusarkkitehtuuri on muutoksessa. Miten se on rakentunut ja miten alueen maiden turvallisuustilanne on muuttunut jo useita kuukausia kestĂ€neen sodan seurauksena. Martin Lahtisen ja âđ»vieraskynĂ€mme Sonja Voutilaisen analyysi sivuillamme.
đšEurooppalaiset taideinstituutiot ovat eturintamassa, kun VenĂ€jĂ€ pyrkii pehmeĂ€n vallan keinoin rakentamaan suhteitaan uudelleen Eurooppaan hyökkĂ€yssotaa seuranneiden boikottien jĂ€lkeen. âïžVieraskynĂ€mme Riina PiirilĂ€n analyysi sivuillamme.
Serbian demokratia on heikentynyt, mutta EU jatkaa yhteistyötÀ maan kanssa geopoliittisten ja taloudellisten intressien vuoksi. Samuli Graves pohtii analyysissaan, ovatko strateginen kilpailu ja litiumvarannot ajaneet demokratia- ja oikeusvaltiotavoitteiden edelle. Linkki alla.
đïž The Orientalist -sarjan uusin jakso on nyt ulkona! Jaksossa syvennytÀÀn modernin LĂ€hi-idĂ€n historialliseen kehitykseen. MitkĂ€ ideologiat, poliittiset virtaukset ja globaalit ilmiöt ovat vaikuttaneet alueen kehitykseen modernille ajalle tultaessa? đ§ Kuuntele alta!
Kansalliskonservatismi esittÀÀ itsensÀ moraalisena projektina, joka nojaa kristillisiin arvoihin, mutta omantunnon sijaan keskiöön on noussut valta ja sen sÀilyttÀminen. TÀssÀ ristiriidassa piilee kansalliskonservatismin keskeinen ongelma. Lue Pekka VÀisÀsen vieraskynÀ linkistÀ kommenteissa!
15 vuotta parempaa ulkopoliittista keskustelua! The Ulkopolitist juhlii tÀnÀÀn ja avaa The Ulkopolishopin! Kaupasta löytyy kaikkea mukeista lippiksiin sekÀ upeisiin PIMP MY The Ulkopolitist -vaatteisiin. Voit myös liittyÀ The Ulkopolitist ry:n kannatusjÀseneksi. Linkki kommenteissa!
Miten uskonto, politiikka ja sukupuoliroolit kietoutuvat yhteen nyky-Turkissa? Niko JÀrven tuore analyysi tarkastelee Diyanetin kasvavaa vaikutusvaltaa sekÀ sitÀ, miksi korkeakoulutetuista naisista on tullut keskeinen osa islamilais-konservatiivisen yhteiskunnan rakentamista.
TekoÀly muuttaa sodankÀyntiÀ rajusti, kun pÀÀtöksenteko siirtyy yhÀ enemmÀn ihmisiltÀ algoritmeille. Anni Vehmaa ja Ida-Susanna PöllÀnen muistuttavat, ettÀ Suomella olisi nyt mahdollisuus profiloitua kansainvÀlisen sÀÀntelyn aktiiviseksi puolestapuhujaksi. Lue analyysi linkistÀ.
15 vuotta! đ The Ulkopolitist on kasvanut pienestĂ€ blogista 100+ asiantuntijan toimitukseksi, joka on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. PÀÀkirjoituksessa Annastina Haapasaari ja HeljĂ€ Ossa pohtivat The Ulkopolitistin paikkaa suomalaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa â linkki kommenteissa! đ
KesÀllÀ 2026 jalkapallon MM-kisat levittÀytyy Pohjois-Amerikkaan. Spektaakkelin pinnan alla virtaa kuitenkin monimutkainen kertomus vedestÀ, siihen kohdistuvasta paineesta ja haitoista, jotka jakautuvat epÀtasaisesti. Linkki Marika Honkanen-Chagoyan analyysiin kommenteissa.
Afrikan sarven satamat asettuvat osaksi laajempaa infrastruktuurista valtapolitiikkaa, jossa hallinta ei kohdistu vain alueeseen vaan sen lÀpi kulkevaan liikkeeseen. Satamat eivÀt ole vain seurausta geopolitiikasta vaan sen keskeinen vÀline. Linkki Salman Gadidin analyysiin kommenteissa.
Yhteiskunnalliset, poliittiset ja teologiset keskustelut ja tapahtumat ovat vaikuttaneet Iranin historiaan. Irania on alkuvuoden aikana kÀsitelty sodankÀynnin ja maailmantalouden nÀkökulmasta, mutta mikÀ on Iranin paikasta maailmassa? Linkki Omar Fasolahin esseeseen kommenteissa.
Vaikka viime viikkoinen droonihĂ€lytys osoittautui vaarattomaksi, osoitti tapaus myös Suomen turvallisuuden kannalta merkittĂ€vĂ€n puutteen, jonka korjaamiseksi tulee toimia. Lue Ida-Susanna PöllĂ€sen kommentti, linkki kommenteissa!đ
Miten EU asemoituu monien globaalien haasteiden keskellÀ? Tule mukaan The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston jÀrjestÀmÀÀn paneelikeskusteluun 26.5.! Keskustelemassa @spietikainen.bsky.social ja @villeniinisto.vihreat.fi sekÀ STT:n EU-kirjeenvaihtaja @sannaraitaaho.bsky.social.
Sodat ja kriisit koettelevat historiapolitiikkaa, mutta juuri kyky tarkastella rehellisesti myös omia historiallisia rikoksia erottaisi Suomen ja Ukrainan yhteiskunnan VenĂ€jĂ€n kaltaisesta vĂ€kivaltaisesta imperialismista. Lue Aino HeikkilĂ€n analyysi aiheesta kommenteistađ.
Henri Vanhasen ja Mika Aaltolan teos âEtulinjassaâ kĂ€sittelee maailmanpolitiikan muutosta ja Suomen uutta roolia Naton etulinjassa painottaen sotilaallista turvallisuutta ja suurvaltojen vaikutusta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lue Aleksanteri Lindhin kirja-arvio, linkki kommenteissađ
đȘđș TĂ€nÀÀn vietetÀÀn Eurooppa-pivÀÀ, eli on hyvĂ€ hetki kysyĂ€, mitĂ€ eurooppalaiset arvot todella tarkoittavat vuonna 2026. Vapaudesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista puhutaan paljon, mutta miten ne nĂ€kyvĂ€t kĂ€ytĂ€nnössĂ€? Lue Sara Harjun kolumni, linkki alla!
đ Australian kaivosteollisuus pyrkii vastaamaan lĂ€nsimaiden mineraalitarpeisiin entistĂ€ mÀÀrĂ€tietoisemmin, kun kriittisten mineraalien kysyntĂ€ maailmalla kasvaa. Suunnitelmiin liittyy kuitenkin myös uhkakuvia ja huolia. Lue Arto Suvikaksen analyysi, linkki kommenteissa!
Kun valtiolliset tiedustelupalvelut kiinnostuvat yritysten ja valtioiden yhteistyöstĂ€, yritysten puutteellinen turvallisuustaso ei ole enÀÀ vain liiketoiminnan jatkuvuuden riski, vaan myös kansallisen turvallisuuden kannalta haavoittuvuus. Lue Paavo Mattisen analyysi, linkki kommenteissa.đ
đ Iranin sota paljasti jĂ€lleen fossiiliriippuvuuksien riskit, mutta samaan aikaan ilmastopolitiikka horjuu sekĂ€ Euroopassa ettĂ€ globaalisti. đAnniina Ulvaksen analyysi aiheesta.
Suomi on sallimassa ydinaseet. Tavoitteena ei ole sijoittaa ydinaseita pysyvÀsti Suomeen, vaan parantaa Naton pelotetta ja pyrkiÀ estÀmÀÀn sotilaallisen voiman kÀyttö Suomea ja liittoumaa vastaan, kirjoittaa Tony Salminen vieraskynÀssÀÀn. Lue juttu verkkosivuiltamme. Linkki kommenteissa!
JapaniâKiina-suhteet viilenivĂ€t marraskuussa 2025, kun Kiina vastasi Taiwan-kommentteihin pakotteilla ja kovalla retoriikalla. Taustalla kiistat historiasta ja aluejĂ€rjestyksestĂ€ â Kiina peilaa Japania yhĂ€ toisen maailmansodan militarismiin. Lue Pihla Kukkosen analyysi, linkki kommenteissa!
Nepalissa tapahtui jotain poikkeuksellista: 35-vuotias Balen Shah nousi pÀÀministeriksi nuorten protestien siivittĂ€mĂ€nĂ€ ja lupaa kitkeĂ€ korruption. Mutta riittÀÀkö kokemus johtamaan koko valtiota kriisien keskellĂ€? đ Lue Tiina Salolan analyysi, linkki alla!
đ§ Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! đïž ViimeisessĂ€ jaksossa kĂ€sittelemme tasa-arvon vastatuulta Euroopassa. Vieraana ovat meppi @mariaohisalo.vihreat.fi ja @helsinki.fi professori @jekantol.bsky.social. Sarja on on toteutettu yhteistyössĂ€ Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.
đ VenĂ€jĂ€n ja Kiinan raja on yksi maailman pisimmistĂ€ valtionrajoista. Vaikka maiden vĂ€lillĂ€ ei tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ esiinny suuria ristiriitoja, historian kerrostumia on silti tĂ€rkeĂ€ ymmĂ€rtÀÀ maiden tulevia suhteita arvioitaessa. Lue Toni Stenströmin analyysi, linkki kommenteissa! đ
Kun lÀnsimaat nÀyttÀvÀt hajanaisilta ja riiteleviltÀ, Kiina erottuu niiden rinnalla tasaisena ja ennustettavana toimijana. Onko tÀmÀ vakaus kuitenkaan kestÀvÀÀ? Lue Eero Tuorilan kolumni, linkki kommenteissa!
Kuinka strateginen kansainvÀlinen toimija EU on? TÀstÀ puhutaan tiistaina 26.5. The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston jÀrjestÀmÀssÀ keskustelussa. Mukana mepit @spietikainen.bsky.social ja @villeniinisto.vihreat.fi sekÀ STT:n EU-kirjeenvaihtaja @sannaraitaaho.bsky.social.
Unkarissa vaalikampanja kĂ€y kuumana ennen 12. huhtikuuta jĂ€rjestettĂ€viĂ€ parlamenttivaaleja. Mielipidemittausten perusteella on mahdollista, ettĂ€ pÀÀministeri Viktor OrbĂĄnin 16 vuotta kestĂ€nyt valtakausi tulee pÀÀtökseen. Lue Jani Korhosen vieraskynĂ€, linkki alla đ