Vera Mikkilä

@veramikkila.bsky.social

Tieteen parhaaksi! Tutkimusrahoitusta ja kehittämishommia Suomen Akatemiassa. ETT, johtava asiantuntija.

Tutkimusrahoituksen räikeä poliittinen ohjaaminen on pöyristyttävää. Erityisen huolestuttavaa on myös, miten ministeri käveli eduskunnan budjettivallan yli. Eduskunnan päättämässä budjetissa on varattu 8M€ tähän käyttötarkoitukseen eikä ministerillä ole toimivaltaa poiketa siitä.

Oras Tynkkynen@orastynkkynen.vihreat.fi · last mo.

Rydmanin toiminta ”rikkoo poikkeuksellisella toiminnallaan ennen kaikkea hyvää hallintotapaa ja luottamusta tutkimuksen vapauteen. Myös rahoituksen hakijoiden yhdenvertaisuus on voinut vaarantua.”

Tällä viikolla Akatemiassa nuijittiin talvihaun päätökset. Läpimenot osuivat 10 ja 17 % välille, ikävän kova kisa siis. Lämpimät onnittelut onnistuneille ja myötätuntoiset terveiset rannalle jääneille. Menestys Akatemian haussa riippuu monesta asiasta eikä määrittele kenenkään arvoa tutkijana. 1/2

Suomen Akatemian akatemiahankehakua uudistetaan. Niin tavoitteiden kunnianhimon kuin hankkeiden rahoituksen tasoa nostetaan. Samalla mukaan astuu vuoden hakukarenssi hakijoille, jotka saavat arvosanan 1-4 (asteikolla 1-6). Ensimmäiset karenssit tulevat voimaan 2027 avautuvassa haussa. Lue lisää:

Akatemiahankehaun periaatteet muuttuvat ja hankkeiden kunnianhimon tasoa nostetaan

Suomen Akatemian hallitus on päättänyt, että akatemiahanketta voi jatkossa hakea pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Samalla hankkeiden tavoitteiden kunnian...

aka.fi

Miksi sukupuolittuneiden toimialojen alakohtaiset palkkaerot olisivat perusteltuja? Miksi insinöörin työ arvokkaampaa kuin sairaanhoitajan? Vanha mastoon kiipeämisen lisä havainnollistaa. ”Miehiä kiipeili enemmän mastoihin, ja he sitten saivat tätä lisää.” Hoitoalallahan ei vastaavia vaaroja ole 🤔

Palkka | Naisen euro valtiolla lähestyy euroa, selittämätön ero alle prosentin

Erot palkoissa johtuvat tehtävien vaativuuseroista ja sukupuolittuneista toimialoista. Palkkaero on kaventunut nopeasti.

hs.fi

Kun ei viisut tänä vuonna napostele, voi paneutua oikeasti tärkeään asiaan yöhön asti. Kiitos @bios.fi @terevaden.net Ville Lähde ja muut! Tätä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen parhaimmillaan. Kiitos myös @strateginen.bsky.social ja @koneensaatio.fi BIOSin työn mahdollistamisesta! Lukekaa tämä!

12 käsitettä maailmasta - netn.fi

Ympäristökriisin edetessä ja yhteiskuntien mullistuessa totunnaiset tavat lähestyä ympäristöongelmia eivät enää toimi. 12 käsitettä maailmasta tarjoaa välineitä ajattelun uudistamiseen.

netn.fi

Peter Kolarz @rorinstitute.bsky.social sta tarttuu kilpaillun tutkimusrahoituksen overload-ilmiöön. Hakemusmäärät kasvavat ennätysvauhtia. Ja miksi eivät kasvaisi, kun rahoituksen meritoiva vaikutus on niin vahva. Onko järkeä valjastaa kaikkein parhaiden tutkijoiden aika hakemiseen, kysyy Kolarz.

The time has come for big changes to improve research funding

The competitive research funding system is at breaking point. This Perspective argues that innovations to address ongoing problems are needed on a grander scale than ever before, but this will not suf...

journals.plos.org

”Akatemian ei pitäisi rahoittaa vain perustutkimusta, siitä ei ole mitään hyötyä!” ”Akatemia on muuttunut innovaatiorahoittajaksi, ei sieltä enää saa rahaa perustutkimukselle!” Näitä molempia palautteita saamme usein. Kumpikaan ei tietenkään ole totta. Jussi Vauhkonen avaa lisää ⬇️

Lukijan mielipide | Monipuolinen tutkimusrahoitus vahvistaa kestävää tutkimusjärjestelmää

Suomen Akatemia rahoittaa kaikkea tieteellistä tutkimusta siitä riippumatta, mikä sen suhde mahdollisesti syntyviin käytännöllisiin sovelluksiin on.

hs.fi

Tutkimusrahoitusta hakemassa? Älä mokaa hakemuksen jättämistä! Keskiviikkona Akatemiassa sulkeutui kolme hakua. Eilen sitten jälleen setvittiin keissejä, joissa hakemuksen jättäminen ei viime hetkellä syystä tai toisesta onnistunutkaan. Todella ikäviä tapauksia eikä kyyneleiltäkään vältytty. 1/4

Korkeakouluun päätyvät nuoret ovat keskimäärin rikkaammista perheistä ja valmistuttuaan he tienaavat keskimäärin muita enemmän. Maksullisen korkeakoulun kannattajat argumentoivat, että rikkaiden tulisi maksaa koulutuksestaan enemmän itse. Kyllä! Tähän onkin keksitty mullistava innovaatio: verotus.

Hallitus lanseerasi kehysriihessä ennennäkemättömän kuvion. 20M€ tutkijoiden itse hankkimasta EU-rahasta lasketaan lain mukaiseksi t&k-lisärahoitukseksi ja valtion omia panostuksia vähennetään saman verran. Järjestelmätasolla tällainen ajattelu luo käsittämättömän anti-insentiivin.​​​​​​​​​​​​​​​​

Akatemia avaa lokakuussa akatemiahanke- ja akatemiatutkijahaut, hyvinvointialueiden t&k-haun, ACTIVE-ohjelman haun sekä STN-ohjelmien aiehaut. Ensi vuonna siirrymme käyttämään valtionavustusten yhteistä järjestelmää, mikä aiheuttaa muutoksia tavanomaisiin hakuaikoihin. Lue lisää ⬇️

Ennakkotietoa Suomen Akatemian syksyllä 2026 avattavien rahoitushakujen aikatauluista

Suomen Akatemia julkaisee syksyllä 2026 useita merkittäviä rahoitushakuja, jotka tukevat korkealaatuista tutkimusta, tutkijanuraa sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimus- ja ...

aka.fi

Meille Suomen Akatemiassa ei riitä, että emme pahenna tutkimusmaailman epätasa-arvoa. Me toteutamme määrätietoisesti toimia, joilla tasa-arvo oikeasti edistyy. Vaikka maailmalla puhaltaa sellaisiakin tuulia, jotka veisivät meitä aivan toiseen suuntaan, me nostamme kunnianhimon tasoa. Lue lisää ⬇️

Suomen Akatemia edistää tasa-arvoa tutkimuksessa

Tänään liput liehuvat Mikael Agricolan ja suomen kielen kunniaksi. Muutama viikko sitten ne juhlistivat Minna Canthia ja sukupuolten välisen tasa-arvon eteen tehtävää työtä.

linkedin.com

Tämä! Millään tutkimusalalla eikä missään tutkimusaiheessa ei ole olemassa neutraalia, arvoista vapaata tutkimusta. Jokainen tutkimuskysymys, teema, menetelmä ja tulkinta on valinta. Tämä ei sinänsä aiheuta tutkimuseettisiä ongelmia. Epäeettistä on olla ymmärtämätön omien arvojensa vaikutuksesta.

Tere Vadén@terevaden.net · 4mo ago

- "enemmän tai vähemmän" tarkoittaa, että aina esittäessään mitä "akateeminen tutkimus" sanoo, joutuu tekemään valintoja, jättämään jotain pois -- näin jopa fysiikassa, jostain yhteiskuntatieteestä nyt sitten puhumattakaan /5

”Mitä te siellä Akatemiassa teette silloin, kun ei ole talvihakua?” Aika monet mieltävät Suomen Akatemian vain suurimpien hakujen toteuttajana. Mutta teemmehän me vaikka mitä muutakin! Me esimerkiksi: 1/6

Suomen Akatemian logo ja teksti: 
Suomen Akatemia
Finlands Akademi
Research Council of Finland

Akatemian talvihaun hakemukset on arvioitu. Hakemukset ja arviointilausunnot siirtyvät nyt toimikuntien käsiteltäviksi. Miten toimikunta tekee omat valintansa? Kaikki päätöksiin vaikuttavat seikat on kuvattu hakuilmoituksessa, joka perustuu Akatemian hallituksen päättämiin periaatteisiin ⬇️ 1/4

aka.fi

Suomen Akatemian ohje tekoälyn käyttämisestä hakemuksen kirjoittamisessa on lyhyt ja yksinkertainen. Saa käyttää, vastuu sisällön totuudenmukaisuudesta on aina hakijalla. Hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ovat voimassa. Hakemusten käsittelyssä emme käytä generatiivista tekoälyä.

Tekoälyn käyttö

Hakemuksen laatimisen tukena voidaan käyttää generatiivista tekoälyä ja muita vastaavia digitaalisia työkaluja. Akatemia ei edellytä hakijan ilmoittavan, onko hän käyttänyt tekoälytyökaluja hakemuksen laatimisessa. Hakija vastaa kuitenkin kaikilta osin siitä, että tutkimus- tai toimintasuunnitelma ja muut hakemuksen os...

aka.fi

Hyvää Minna Canthin päivää ja rasisminvastaista viikkoa! Akatemian rahoituksessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat vaatimuksia ja osa arviointia, eivät erillisiä lisäyksiä. Miksi? Siksi, että moninaisuuden unohtaminen heikentää tutkimuksen laatua. Monipuoliset ryhmät tekevät parempaa tiedettä.

Ymmärrän kyllä, että auringonpaisteessa on kiva ulkoilla. Ei ole mitään väärää siinä, jos nauttii lämmöstä. Mutta voisiko media kantaa edes sen verran vastuuta, että näiden lämpimien säiden ihanuudesta kertovien juttujen yhteydessä kerrottaisiin, että ilmiön syy on vähemmän ihana?

TemppuTerävä 🇫🇮🇸🇪🏳️‍🌈🇺🇦🇵🇸🇱🇧🇬🇱@tempputerava.eurosky.social · 5mo ago

Valitettavasti #Ilmastonmuutos etenee ja valtiot eivät tee tarpeeksi #Ilmastotekoja ja ajaakseen #Fossiilitalous alas kohti #Vihreätalous #Vihreäsiirtymä kautta. #Sää #ÄäriIlmiöt

Näin budjettipäällikkö Niemelä Ylen haastattelussa. Ovatko tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaiset lisäykset VM:lle vain budjettitekninen juttu, joka voidaan täyttää puljaamalla mukaan muita tarpeita? Eikö lain pitänyt olla keino saavuttaa kaivattua kestävää talouskasvua ja laajaa osaamista?

Edes Niemelä ei leikkaisi puolustuksesta. Silti puolustusrahojen kohdallakin pitäisi katsoa, miten ne voisivat palvella myös muita julkisen vallan tavoitteita. Voisiko niitä ohjata esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta valtio voisi vastaavasti vähentää vastaavia panostuksia toisaalla?

Loistava vieraskynä, kiitos Kaarlo Hildén! Kirjoituksen pointti pätee korkeakoulutuksen lisäksi sellaisenaan myös myös tieteeseen: Tieteen tavoitteen rajaaminen pelkkään kilpailukykyyn sivuuttaa inhimilliset haasteet ja sivistykselliset päämäärät – vaikka juuri niiden varaan kaikki muu rakentuu.

Vieraskynä | Korkeakoulujen vision pitäisi korostaa sivistystä kilpailukyvyn perustana

Voitaisiinko korkeakoulutukselle asettaa yhtä kunnianhimoiset sivistykselliset tavoitteet kuin peruskoululle?

hs.fi

Suomessa on surkean vähän naisia luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Tämä näkyy myös tieteessä. Me Akatemiassa edellytämme, että hakija kuvaa hakemuksessaan, miten hankkeessa edistetään tasa-arvoa. Miten esim. rekrytoinneissa ja tutkimusryhmän rooleissa pyritään purkamaan sukupuolittuneisuutta?

Tasa-arvo | Asiantuntija: Miehiä suosiva kulttuuri vähentää yhä naisten hakeutumista luonnontieteisiin

Esimerkiksi Tanskassa ja Virossa noin puolet luonnontieteen ja tekniikan aloilla työskentelevistä on naisia. Suomi laahaa alle kolmanneksen osuudellaan EU-maiden viimeisenä.

hs.fi

Pitkästä aikaa ulkoilemassa tieteen parissa! Suomalaisen Tiedeakatemian ilta tieteelle käsittelee tällä kertaa sitä, miten tiedettä voitaisiin hyödyntää paremmin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jos et ehtinyt tänne Ritarihuoneen ylevään ympäristöön, voit seurata iltaa Areenasta:

Päätökset eivät odota - miten tiedettä voitaisiin hyödyntää paremmin nopeasti muuttuvassa maailmassa?  - Tiedeakatemia

Ilta tieteelle 9.2. -tapahtuman aiheena on tieteen rooli päätöksenteossa. Mukana ovat tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen, ympäristöpolitiikan...

acadsci.fi