Järjestämme 07.09.2026 sähkökoekalastusnäytöksen Perniössä. Ilmoittaudu mukaan tutustumaan sähkökoekalastukseen ja siihen, miten virtavesien kalakantoja tutkimalla arvioidaan jokien ja purojen ekologista tilaa. Ilmoittaudu täältä: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/sahkokoekalastus/
Baltic Sea Action Group
@bsag.fi
💙Voittoa tavoittelematon säätiö 🌊Suojelemme Itämerta 🌍Hillitsemme luontokatoa & ilmastonmuutosta 🤝Yhteistyöllä tuloksia 🌊 Tutustu toimintaamme, maalla ja merellä: https://www.bsag.fi/ #BSAG #ItämeriTekoja
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maalta vesiin valuvat ravinnepäästöt rehevöittävät vesiä ja Itämerta, mutta maalta käsin voimme myös auttaa vesistöjämme. Ratkaisut vesiemme auttamiseksi ovat jo olemassa. Ne auttavat meremme lisäksi myös järviä, jokia ja puroja. bsag.fi
Itämeren rehevöitymisessä sinilevä on näkyvä oire, mutta Itämeren tila ei ole sinilevien syyta. Liialliset ravinnevalumat ja ilmaston lämpeneminen ovat tehneet sinileville otolliset elinolosuhteet vesistöihin. https://www.uusijuttu.fi/juttu/sZZnwpJ0-msyCCcov-69ab8
Gullkronan merensuojelualue perustettiin vuonna 2022 Baltic Sea Action Groupin, alueen omistajien sekä ympäristöhallinnon yhteistyönä. Tänä keväänä tämä Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue täytti neljä vuotta. https://www.bsag.fi/ajankohtaista/jo-nelja-vuotta-merensuojelua-gullkronassa/
Sinilevä- eli syanobakteerilautat ovat ongelma Itämeressä, mutta ne ovat myös osa Itämeren ekosysteemiä. Olemme itse aiheuttaneet ongelman päästämällä Itämereen liikaa rehevöittävää fosforia ja luomalla syanobakteereille hyvät olosuhteet. Lue Anna Klemelän haastattelu https://yle.fi/a/74-20234379
Kaikki mitä veteen päästämme, päätyy Itämereen. Ratkaisut vesistöjemme ongelmiin löytyvät maalta: uudistavasta viljelystä ja vesistöt huomioivasta metsätaloudesta. Kun ravinteet ja kiintoaines eivätkä kulkeudu vesistöihin, rehevöityminen vähenee ja vedet kirkastuvat.
Tervetuloa pellonpientareelle Valkealaan! Miten uudistava viljely ja tilojen välinen yhteistyö voivat vahvistaa viljelyn kannattavuutta ja kestävyyttä käytännössä? Lisätietoja: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/pellonpiennarpaiva-repekkalan-luomutilalla/
Tervetuloa pellonpiennarpäivään Tyynelän tilalle! Tutustumme esimerkkien kautta siihen, miten maan kasvukuntoa voidaan kehittää ja samalla vahvistaa viljelyn säänkestävyyttä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Saankestavyytta_ja_kannattavuutta_maan_kasvukunnon_hoidolla_8348
Puhtaampi Itämeri alkaa maalta. Uudistava viljely hillitsee typpi- ja fosforikuormaa, vesistöt huomioiva metsätalous pitää humuksen ja kiintoaineen metsämaassa. Baltic Sea Action Group edistää monihyötyisiä ratkaisuja, joilla voimme auttaa vesistöjä. bsag.fi #ItämeriAlkaaTästä
Itämeren valuma-alue on valtava. Se ulottuu 9 valtion alueelle ja sillä asuu 90 miljoonaa ihmistä. Kaikki mitä maalla teemme, vaikuttaa meremme tilaan. Tutustu ratkaisuihimme osoitteessa bsag.fi
Tule tapaamaan BSAG:n maataloustiimiläisiä pellonpiennartapahtumissa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa on tarjolla ajankohtaista tietoa kestävistä viljelyratkaisuista ja viljelijöiden käytännön kokemuksista. Katso lisätiedot: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/kesan-peltotapahtumat-2026/
Mitä pyörii ihmisravinteeksi heittäytyneen vaikuttajan mielessä, kun hän kelluu Aurajokea pitkin kohti Itämerta? No ainakin se, että Itämeri alkaa maalta, ja sen ongelmat ratkaistaan valuma-alueella. Lue Turun Sanomien juttu (tilaajille): www.ts.fi/a/6998882
Itämeren tulevaisuus ratkaistaan valuma-alueella. Kun ravinteet pysyvät maalla, eivätkä kulkeudu vesistöihin, rehevöityminen vähenee ja vedet kirkastuvat. Maa- ja metsätalouden keinoilla hillitään myös ilmastonmuutosta ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Ratkaisuja: bsag.fi
Lähes koko Suomi on Itämeren valuma-aluetta ja miltei kaikki Suomen joet laskevat Itämereen. Seuraa, kun Susanna havainnollistaa rehevöittävien ravinteiden kulkeutumista Itämereen olemalla "ihmisravinne". Seikkailu alkaa 31.5., tule mukaan: https://www.instagram.com/balticseaactiongroup/
Suomen vesilain ojituksia koskevat pykälät ovat 1960-luvulta. Maailma on muuttunut, mutta ojituspykälät eivät, vielä. BSAG:n vesilakiehdotus avaa keskustelun lakimuutoksesta ja ehdottaa viittä päivitystä: https://www.bsag.fi/materiaalit/keskustelunavaus-vesilain-ojituspykalat-paivityksen-tarpeessa/
🌲🌊 BSAG:n Metsäverkoston ensimmäisen webinaarin aiheena ovat suojavyöhykkeet. Ilmoittaudu kipin kapin kuulolle 25.5. järjestettävään webinaariin täältä: https://www.bsag.fi/webinaari-suojavyohyke/
🌊💙 Iloisia uutisia: Ålandsbankenin Itämeriprojekti tukee BSAG:n meriluonnon suojelutyötä 70 000 eurolla! Ålandsbankenin Itämeriprojekti on tukenut Elävä Itämeri -hankettamme jo seitsemän vuoden ajan. Tämän tuen avulla olemme suojelleet yli 5000 hehtaaria arvokasta meriluontoa ja lisää on tulossa!
Viherlannoitus on kannattava ratkaisu, jolla voidaan vähentää ostolannoitteiden käyttöä ja hallita viljelykustannuksia. Viherlannoituksen hyödyntäminen on hyvä tapa parantaa tilan riskienhallintaa. Lue blogi: https://www.bsag.fi/kasvuston-typensitojakasvit-mahdollisuus-kustannuskriisin-hallintaan/
Oletko ruoantuottaja tai työskenteletkö julkisten hankintojen parissa? Ilmoittaudu webinaariin kuulemaan, miten tuodaan kestävästi tuotettu ruoka julkisiin hankintoihin. https://forumvirium.fi/tapahtuma/webinaari-kestavasti-tuotettua-ruokaa-julkisiin-keittioihin-kekri-hankkeen-aloitustilaisuus-29-4/
Itämeri alkaa maalta. Se myös pelastetaan maalla. Jokainen maalla ja merellä otettu edistysaskel ja uusi alku vie meidät lähemmäksi hyvinvoivaa Itämerta. Juuri julkaistu toimintakertomuksemme kokoaa yhteen vuoden aikana tehdyn 2025 Itämeri-työn. https://www.bsag.fi/itameri-alkaa-maalta/
Miten turvaamme elintärkeän ruoantuotantomme tulevaisuudessa? Maatalouspolitiikka tarvitsee lisää vipuvoimaa ja kannustimia kestävyyssiirtymän kiritykseen. Tulosperusteisten tukien hyödyistä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/7e4fcf8b-ada0-41ce-abba-df790694366f
Yliö: EU:n maatalousrahoitusta on suunnattava maatalouden uudistamiseen
Tulosperusteisuuden vahvistaminen olisi iso periaatteellinen muutos nykyiseen tukijärjestelmään, kirjoittavat Kyösti Arovuori ja Juuso Joona.
maaseuduntulevaisuus.fi
Haluatko ymmärtää miten maaperän hiilen mittaaminen ja todentaminen toimii? Kuuntele Tiedeykkösen Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu. https://areena.yle.fi/1-77190068
Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu
lmastojutut ovat usein syyllistäviä ja jopa masentavia. Tällä kertaa saamme toiveikkaita tutkimustuloksia, joista on konkreettista hyötyä etenkin maanviljelijöille. He saavat helposti lokaa niskaansa ilmastoasioissa. Suomalainen huippututkimus paljastaa hienoja tuloksia peltojen hiilinieluvaikutuksesta. Haastateltavat: Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimuksen toimialajohtaja Jari Liski ja vanhempi tutkija, matemaatikko Julius Vira Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila
areena.yle.fi
Perustimme BSAG:n Metsäverkoston💚🌲 Maksuton verkosto tuo yhteen metsäalan yritykset, ammattilaiset, metsänomistajat ja tutkijat, jotka haluavat vaikuttaa metsien ja metsätalouden tulevaisuuteen. Tule mukaan! https://www.bsag.fi/bsag-perusti-metsaverkoston/
Metsänomistaja: tunnistatko pienvedet talousmetsässä? Miten pienvesiä voi turvata talousmetsän hoidossa? Ilmoittaudu 21.4. järjestettävään maksuttomaan maastokoulutukseen: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/maastokoulutus-21-4/ #vesiensuojelu #metsätalous #luonnonmonimuotoisuus #pienvedet
Tämä ei ole aprillipila: tänään on Suomen ylikulutuspäivä. Suomessa käytämme kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden tulisi riittää koko vuodeksi. Maailman helpoin ympäristöteko on yksinkertainen: älä osta. Vähemmän kuluttamalla turvaamme hyvinvointimme myös tulevaisuudessa.
Ruuantuotannon tulevaisuus mietityttää Itämeren pelastaja, maanviljelijä Tommi Hasua. Hän toivoo, että maataloudessa osattaisiin hyödyntää enemmän kiertotaloutta ja sivuvirtoja. https://www.bsag.fi/pelastajat/laulu-maanviljelijan-tyosta/
Helsingin yliopiston kasvien biodiversiteetin professori Anna-Liisa Laine tutkii keinoja maatalousmaiden hiilensidonnan ja monimuotoisuuden lisäämiseen. Tutkimus on tärkeää Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi. https://www.bsag.fi/pelastajat/kumisaappaat-jalkaan-ja-auringonnousun-aikaan-pelloille
Itämeren pelastamiseksi tarvitaan tietoa. Itämeren pelastaja, Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski auttaa Itämerta tieteellisen tutkimuksen keinoin. Löydät Jari Liskistä kertovan reportaasin osoitteesta: https://www.bsag.fi/pelastajat/pelastavat-pellot/
Meyer Turku mukaan Baltic Sea Action Groupin merensuojelutyöhön👌 Hieno juttu. BSAG tekee loistavaa ympäristötyötä! Bluuskissa seurantaan —> @bsag.fi
Meyer Turku mukaan Baltic Sea Action Groupin merensuojelutyöhön
Meyer Turku on tehnyt lahjoituksen Itämeri-säätiö Baltic Sea Action Groupille (BSAG). Lahjoitus tukee säätiön Itämeri-työtä ja meriluonnon suojelua. Organisaatiot kartoittavat mahdollisuuksiaan syvent...
aamuset.fi
Positiivisia ilmastouutisia: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu. Tiedeykkösessä mielenkiintoista tietoa #CarbonAction -tutkimuksesta ja sen tuloksista. areena.yle.fi/1-77190068
Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu | Tiedeykkönen
lmastojutut ovat usein syyllistäviä ja jopa masentavia. Tällä kertaa saamme toiveikkaita tutkimustuloksia, joista on konkreettista hyötyä etenkin maanviljelijöille. He saavat helposti lokaa niskaansa ...
areena.yle.fi