📣 Järjestöt vetoavat päättäjiin: Itämeren pelastaminen on Suomen seuraavan hallituksen harteilla. Katso Itämeri-toimijoiden yhteinen vetoomus täältä: https://wwf.fi/app/uploads/e/8/7/8pdi9bnhvx9zhc7b3fupmy/itamerivetoomus.pdf
Baltic Sea Action Group
@bsag.fi
💙Voittoa tavoittelematon säätiö 🌊Suojelemme Itämerta 🌍Hillitsemme luontokatoa & ilmastonmuutosta 🤝Yhteistyöllä tuloksia 🌊 Tutustu toimintaamme, maalla ja merellä: https://www.bsag.fi/ #BSAG #ItämeriTekoja
Koostimme kiinnostavan paketin suojavyöhykkeistä metsänomistajille ja kaikille metsien parissa toimiville. Tutustu tietopakettiin täällä ja liity samalla BSAG:n Metsäverkostoon: https://www.bsag.fi/suojavyohyke/
Carbon Action klubi kokoontuu Maatalouskonemessuilla. Liity viljelijöiden omaan Carbon Action -klubiin ja tule klubi-iltaan sekä messujen iltatapahtumaan Agrifestiin maksutta! https://www.bsag.fi/carbon-action-klubi-ilta/
Yle julkaisi artikkelin maataloustuista ja siitä, miten niitä tulisi jakaa? Tulosperusteisuus voisi auttaa vähentämään maatalouden päästöjä ja mahdollistaisi viljelijöille joustavuutta valita omalle tilalle sopivia keinoja. https://yle.fi/a/74-20242870?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share
Toteutimme Baltic Sea Action Groupin Itämeren pelastustyön tueksi kelluntatempauksen. Mutta miten? Katso videolta! 💙 #byLMSomeco @bsag.fi
Itämeri alkaa pelloilta, metsistä, ojista ja puroista. Veden mukana kulkee maa-ainesta, typpeä ja fosforia. Lopulta osa niistä päätyy jokien kautta Itämereen. Seikkailija Susanna Ylinen lähti selvittämään ravinteiden matkaa reppulautalla Aurajokea pitkin kohti Itämerta. youtu.be/mfH4hNJtXOI?...
Mistä meri alkaa - Packraftilla Aurajokea pitkin kohti Itämerta.
YouTube video by Susanna Ylinen
youtu.be
Itämeren tulevaisuus ratkaistaan valuma-alueella. Kun ravinteet pysyvät maalla, eivätkä kulkeudu vesistöihin, rehevöityminen vähenee ja vedet kirkastuvat. Maa- ja metsätalouden keinoilla hillitään myös ilmastonmuutosta ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Ratkaisuja: bsag.fi
Järjestämme 07.09.2026 sähkökoekalastusnäytöksen Perniössä. Ilmoittaudu mukaan tutustumaan sähkökoekalastukseen ja siihen, miten virtavesien kalakantoja tutkimalla arvioidaan jokien ja purojen ekologista tilaa. Ilmoittaudu täältä: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/sahkokoekalastus/
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maalta vesiin valuvat ravinnepäästöt rehevöittävät vesiä ja Itämerta, mutta maalta käsin voimme myös auttaa vesistöjämme. Ratkaisut vesiemme auttamiseksi ovat jo olemassa. Ne auttavat meremme lisäksi myös järviä, jokia ja puroja. bsag.fi
Itämeren rehevöitymisessä sinilevä on näkyvä oire, mutta Itämeren tila ei ole sinilevien syyta. Liialliset ravinnevalumat ja ilmaston lämpeneminen ovat tehneet sinileville otolliset elinolosuhteet vesistöihin. https://www.uusijuttu.fi/juttu/sZZnwpJ0-msyCCcov-69ab8
Gullkronan merensuojelualue perustettiin vuonna 2022 Baltic Sea Action Groupin, alueen omistajien sekä ympäristöhallinnon yhteistyönä. Tänä keväänä tämä Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue täytti neljä vuotta. https://www.bsag.fi/ajankohtaista/jo-nelja-vuotta-merensuojelua-gullkronassa/
Sinilevä- eli syanobakteerilautat ovat ongelma Itämeressä, mutta ne ovat myös osa Itämeren ekosysteemiä. Olemme itse aiheuttaneet ongelman päästämällä Itämereen liikaa rehevöittävää fosforia ja luomalla syanobakteereille hyvät olosuhteet. Lue Anna Klemelän haastattelu https://yle.fi/a/74-20234379
Kaikki mitä veteen päästämme, päätyy Itämereen. Ratkaisut vesistöjemme ongelmiin löytyvät maalta: uudistavasta viljelystä ja vesistöt huomioivasta metsätaloudesta. Kun ravinteet ja kiintoaines eivätkä kulkeudu vesistöihin, rehevöityminen vähenee ja vedet kirkastuvat.
Tervetuloa pellonpientareelle Valkealaan! Miten uudistava viljely ja tilojen välinen yhteistyö voivat vahvistaa viljelyn kannattavuutta ja kestävyyttä käytännössä? Lisätietoja: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/pellonpiennarpaiva-repekkalan-luomutilalla/
Tervetuloa pellonpiennarpäivään Tyynelän tilalle! Tutustumme esimerkkien kautta siihen, miten maan kasvukuntoa voidaan kehittää ja samalla vahvistaa viljelyn säänkestävyyttä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Saankestavyytta_ja_kannattavuutta_maan_kasvukunnon_hoidolla_8348
Puhtaampi Itämeri alkaa maalta. Uudistava viljely hillitsee typpi- ja fosforikuormaa, vesistöt huomioiva metsätalous pitää humuksen ja kiintoaineen metsämaassa. Baltic Sea Action Group edistää monihyötyisiä ratkaisuja, joilla voimme auttaa vesistöjä. bsag.fi #ItämeriAlkaaTästä
Itämeren valuma-alue on valtava. Se ulottuu 9 valtion alueelle ja sillä asuu 90 miljoonaa ihmistä. Kaikki mitä maalla teemme, vaikuttaa meremme tilaan. Tutustu ratkaisuihimme osoitteessa bsag.fi
Tule tapaamaan BSAG:n maataloustiimiläisiä pellonpiennartapahtumissa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa on tarjolla ajankohtaista tietoa kestävistä viljelyratkaisuista ja viljelijöiden käytännön kokemuksista. Katso lisätiedot: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/kesan-peltotapahtumat-2026/
Mitä pyörii ihmisravinteeksi heittäytyneen vaikuttajan mielessä, kun hän kelluu Aurajokea pitkin kohti Itämerta? No ainakin se, että Itämeri alkaa maalta, ja sen ongelmat ratkaistaan valuma-alueella. Lue Turun Sanomien juttu (tilaajille): www.ts.fi/a/6998882
Itämeren tulevaisuus ratkaistaan valuma-alueella. Kun ravinteet pysyvät maalla, eivätkä kulkeudu vesistöihin, rehevöityminen vähenee ja vedet kirkastuvat. Maa- ja metsätalouden keinoilla hillitään myös ilmastonmuutosta ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Ratkaisuja: bsag.fi
Lähes koko Suomi on Itämeren valuma-aluetta ja miltei kaikki Suomen joet laskevat Itämereen. Seuraa, kun Susanna havainnollistaa rehevöittävien ravinteiden kulkeutumista Itämereen olemalla "ihmisravinne". Seikkailu alkaa 31.5., tule mukaan: https://www.instagram.com/balticseaactiongroup/
Suomen vesilain ojituksia koskevat pykälät ovat 1960-luvulta. Maailma on muuttunut, mutta ojituspykälät eivät, vielä. BSAG:n vesilakiehdotus avaa keskustelun lakimuutoksesta ja ehdottaa viittä päivitystä: https://www.bsag.fi/materiaalit/keskustelunavaus-vesilain-ojituspykalat-paivityksen-tarpeessa/
🌲🌊 BSAG:n Metsäverkoston ensimmäisen webinaarin aiheena ovat suojavyöhykkeet. Ilmoittaudu kipin kapin kuulolle 25.5. järjestettävään webinaariin täältä: https://www.bsag.fi/webinaari-suojavyohyke/
🌊💙 Iloisia uutisia: Ålandsbankenin Itämeriprojekti tukee BSAG:n meriluonnon suojelutyötä 70 000 eurolla! Ålandsbankenin Itämeriprojekti on tukenut Elävä Itämeri -hankettamme jo seitsemän vuoden ajan. Tämän tuen avulla olemme suojelleet yli 5000 hehtaaria arvokasta meriluontoa ja lisää on tulossa!
Viherlannoitus on kannattava ratkaisu, jolla voidaan vähentää ostolannoitteiden käyttöä ja hallita viljelykustannuksia. Viherlannoituksen hyödyntäminen on hyvä tapa parantaa tilan riskienhallintaa. Lue blogi: https://www.bsag.fi/kasvuston-typensitojakasvit-mahdollisuus-kustannuskriisin-hallintaan/
Oletko ruoantuottaja tai työskenteletkö julkisten hankintojen parissa? Ilmoittaudu webinaariin kuulemaan, miten tuodaan kestävästi tuotettu ruoka julkisiin hankintoihin. https://forumvirium.fi/tapahtuma/webinaari-kestavasti-tuotettua-ruokaa-julkisiin-keittioihin-kekri-hankkeen-aloitustilaisuus-29-4/
Itämeri alkaa maalta. Se myös pelastetaan maalla. Jokainen maalla ja merellä otettu edistysaskel ja uusi alku vie meidät lähemmäksi hyvinvoivaa Itämerta. Juuri julkaistu toimintakertomuksemme kokoaa yhteen vuoden aikana tehdyn 2025 Itämeri-työn. https://www.bsag.fi/itameri-alkaa-maalta/
Miten turvaamme elintärkeän ruoantuotantomme tulevaisuudessa? Maatalouspolitiikka tarvitsee lisää vipuvoimaa ja kannustimia kestävyyssiirtymän kiritykseen. Tulosperusteisten tukien hyödyistä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/7e4fcf8b-ada0-41ce-abba-df790694366f
Yliö: EU:n maatalousrahoitusta on suunnattava maatalouden uudistamiseen
Tulosperusteisuuden vahvistaminen olisi iso periaatteellinen muutos nykyiseen tukijärjestelmään, kirjoittavat Kyösti Arovuori ja Juuso Joona.
maaseuduntulevaisuus.fi
Haluatko ymmärtää miten maaperän hiilen mittaaminen ja todentaminen toimii? Kuuntele Tiedeykkösen Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu. https://areena.yle.fi/1-77190068
Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu
lmastojutut ovat usein syyllistäviä ja jopa masentavia. Tällä kertaa saamme toiveikkaita tutkimustuloksia, joista on konkreettista hyötyä etenkin maanviljelijöille. He saavat helposti lokaa niskaansa ilmastoasioissa. Suomalainen huippututkimus paljastaa hienoja tuloksia peltojen hiilinieluvaikutuksesta. Haastateltavat: Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimuksen toimialajohtaja Jari Liski ja vanhempi tutkija, matemaatikko Julius Vira Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila
areena.yle.fi
Perustimme BSAG:n Metsäverkoston💚🌲 Maksuton verkosto tuo yhteen metsäalan yritykset, ammattilaiset, metsänomistajat ja tutkijat, jotka haluavat vaikuttaa metsien ja metsätalouden tulevaisuuteen. Tule mukaan! https://www.bsag.fi/bsag-perusti-metsaverkoston/