Antti Alaja

@alajanantti.bsky.social

Johtava asiantuntija/Leading expert. Uuden talousajattelun keskus/The Finnish Centre for New Economic Analysis. Interested in economic policy, welfare states and innovation. Posts mostly in Finnish. https://utak.fi

Täytyy sanoa, että tästä tuli aika onnistunut purkitus. Haetaan tunnelmia ensiksi höyrysaunassa VM:n virkapuheenvuorosta ja siitä suoraan kuumalle puolelle pohtimaan, mikä vaikutus tekoälyllä on työmarkkinoihin ja poliittiseen talouteen laajemmin. Vastaus: turbulenssia on luvassa tulevina vuosina.

Jussi Ahokas@ahokasjaj.bsky.social · 4d ago

Raha, talous ja politiikka -podcastin Suuri tekoälyjakso on julkaistu! Alkulämppä VM:n virkapuheenvuoron kanssa. Ja sitten tekoälyyn: kyllä se vain niin on, että tekoälytalouden tiellä on monenlaisia ekologisia, kulttuurisia mutta myös taloudellisia esteitä. Mutta minkälaisia? Kuuntele jo. 🎧 🔊

Periaatteessa nousu 90% velkarajan yli kaksinkertaistaa sopeutusvaateemme (0,5 prosenttiyksiköstä yhteen prosenttiyksikköön vuodessa). Meidät kuitenkin pelastaa asemamme tarkkailuluokalla, jolloin velan vuotuiseen vähentämiseen liittyvä velkaturvalauseke ei aktivoidu. EDP:n säännöt kevyemmät.

Patrizio Lainà@patriziolaina.bsky.social · 2w ago

Julkinen velka-aste ylitti 90 % haamurajan. Orpon hallitus epäonnistunut pahasti velkaantumisen taittamisessa. Erityisen vastuutonta on pitää kiinni kalliista yhteisöveron alentamisesta ensi vuoden alusta alkaen tällaisessa tilanteessa. yle.fi/a/74-2024903...

Aivan käsittämätöntä tiedonvälitystä. Tehdään juttu valtionlainojen korkojen noususta, mutta tärkeintä eli inflaatio-ohjauskorko-pitkät korot -kanavaa ei oikeastaan edes mainita. Vain ekonomistien höpinää "niukasta pääomasta". Jotenkin tosi paljon ärsyttää. #talous #media

Valtioiden lainakorot tekevät ennätyksiä – taustalla historiallinen muutos: uusi peluri rymisteli markkinoille

Valtionlainojen korot ympäri maailman ovat nousseet vauhdilla useiden vuosien ennätyksiin. Mikä selittää nopeaa nousua ja mitä noususta seuraa suomalaisille?

yle.fi

Juuri näin. Komission kanssa on syytä neuvotella joustoista EU:n fiposääntöihin. Kirjaimellisesti tulkittuna sääntöihin ei kuitenkaan tosiasiassa sisälly erityistä liikkumavaraa. Tällaiseen toiveajatteluun ei pidä lähteä. Komissiolla on kuitenkin valta päättää sääntöjen soveltamiskäytännöistä.

Säästöt | Velkajarru ottaa koville vihreissä: Saara Hyrkkö vaatii nyt samaa kuin Minja Koskela

Vihreiden Saara Hyrkön mielestä ensi vuoden budjettiesitys vie pohjaa velkajarrusovulta.

hs.fi

Usein esitetään, että suomalaisilla on ennätysmäärä säästöjä, minkä vuoksi kulutus voisi olla suurempaa. Tällöin unohdetaan säästöjen jakautuminen. Neljäsosalla aikuisista on alle 770 € tilillään. Kun tulot ja säästöt jakautuvat epätasaisesti, on ymmärrettävää, miksi kulutus on heikkoa.

Neljänneksellä aikuisista on pankkitileillä alle 770 euroa

Suomalaisten aikuisten pankkitalletusten mediaani oli viime vuonna vajaat 5 000 euroa. Miehillä talletusten määrä jakautuu epätasaisemmin kuin naisilla.

yle.fi

Suomalaisissakin talousmedioissa on kirjoiteltu viime viikkoina paljon valtion velan korkojen noususta. YouTube on täynnä videoita velkakirjamarkkinoiden romahduksesta. Kierrokset nousevat. Siksi on syytä tarjota tämä kylmänviileä analyysi korkojen muodostumisesta modernissa rahataloudessa. #talous

BIOS - Valtion velan korkojen nousu on seurausta akuutista resurssirajoitteesta ja inflaatiopaineiden kasvusta

Valtionlainojen korkojen nousua on selitetty monin tavoin. Ilmeisin selitys on kuitenkin unohtunut: pitkätkin korot seuraavat ensisijaisesti keskuspankin asettamaa ohjauskorkoa ja ovat riippuvaisia ke...

bios.fi

Tämän @alajanantti.bsky.social tekstin on ilmeisesti täällä joku/jotkut lukemaan niin, että siinä puolustetaan massatyöttömyyttä. Nyt hiukan valoja päälle, kiitos. Kyllä tässä yhteiskunnassa jotain pitää voida vaatia aikuisilta ihmisiltäkin. Yksi sellainen on lukutaito.

Antti Alaja@alajanantti.bsky.social · 4w ago

Kirjoitan Demokraatissa, että vaikka poliitikot eivät sano sitä ääneen, niin massatyöttömyydestä on tullut Suomen työmarkkinoiden uusi normaali. demokraatti.fi/on-aika-lope...

"Orpon hallitus asetti hallituskauden alussa tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta viimeiset kolme vuotta ovat olleet brutaali ajanjakso Suomen työmarkkinoilla. [...] On aika [...] sanoa asia niin kuin se on: jos nykyinen linja jatkuu, massatyöttömyydestä tulee työmarkkinoiden uusi normaali"

On aika lopettaa kaunistelu: massatyöttömyys on Suomen työmarkkinoiden uusi normaali

Orpon hallitus asetti hallituskauden alussa tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta viimeiset kolme vuotta ovat olleet brutaali ajanjakso Suomen työmarkkinoilla. Suomen työllisyysasteen trendi o...

demokraatti.fi

Erittäin hyvä tämä @robertsundman.com teksti. Mitä saamme, kun yhdistämme: - sekavan horinan rakennuudistuksista, jotka eivät liity velkajarruun - puolueiden haluttomuuden esittää konkreettisia nettolistoja - Kangasharjun ja Murron ulostulot Saamme velkajarrun kuoleman. Tämä oli sittenkin näytelmä.

Poliitikkojen puheissa velkajarrusta on koko ajan leijunut outo ristiriita

Uskon velkajarrun mukaisiin säästöihin vasta kun näen niiden toteutuvan – enkä usko niitä näkeväni, kirjoittaa politiikan toimittaja Robert Sundman.

suomenkuvalehti.fi

Toiseksi @lauriholappa.bsky.social ja @patriziolaina.bsky.social ehdottivat keväällä, että valtio voi myydä omaisuuttaan ja investoida tulot. Ehdotusta kritisoitiin. Velkajarrutyöryhmä sopi, että investointeja ei voi rahoittaa näin Siitä huolimatta Orpon hallitus näyttää toimivan tällä tavoin 3/3

Pitäisikö puhua brutto- vai nettovelasta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomen velkaantuminen on ollut viime vuosien kestohuolenaiheita. Erilaisilla mittareilla saadaan kuitenkin erilaisia tuloksia. Bruttovelassa mitattuna Suomi on EU:n keskitasoa. Jos julkisesta velasta ...

labore.fi

On ollut hiukan surkuhupaisaa seurata, kuinka sopeutuskeskustelun kaksi "ääripäätä" ovat 50/50 ja 100/0 (menot/verot). Neuvottelustrategisesti tämä ei ole ollut progressiiviselta puolelta kovin hyvin pelattu. Toisaalta puheenvuorot eivät ole vain neuvottelustrategiaa, vaan äänestäjiin vetoamista. 1/

”Suurin osa niistä, joiden toimeentulo oli pienentynyt leikkausten johdosta, koki olevansa aiempaa ahdistuneempia. Suurin osa kertoi myös, ettei heillä ole varaa vapaa-ajan viettoon kodin ulkopuolella ja että he ovat joutuneet joko tinkimään ruoasta tai hakemaan ruoka-apua.”

Kelan kysely: Leikkauksista kärsineet kertovat ahdistuksesta ja ruoasta tinkimisestä

Moni on vähentänyt sosiaalisia tilanteita ja kodin ulkopuolella vietettyä vapaa-aikaa.

yle.fi

Eriarvoisuus, tuloerot ja köyhyys olivat keskeisiä huolenaiheita 2010-luvun jälkipuoliskon ja 2020-luvun alun politiikassa, mutta sittemmin ne ovat jääneet muiden asioiden (julkinen talous, puolustus) jalkoihin. Toivottavasti säätiön kirja auttaa nostamaan näitä kysymyksiä jälleen keskusteluun!

Kalevi Sorsa -säätiö@sorsafoundation.fi · 2mo ago

2/3 suomalaisista pitää tulo- ja terveyseroja liian suurina, mutta kokemukset eriytyvät kertoo tänään julkaistu raporttimme. Lue 17 tutkijan 7 artikkelia ja ilmoittaudu mukaan julkkareihin täältä: sorsafoundation.fi/eriarvoisuud...

Tässä hienosti ymmärretään sektoritilinpito. 💪 Valtio ei voi vähentää velkaantumistaan, ellei joku toinen sektori lisää sitä. Ruotsissa kuitenkin oma valuutta, mikä tuo joustoa. Kotitalouksien sijaan näkisin Suomen yrityssektorilla mahdollisuuden velkaantua ja investoida. www.hs.fi/politiikka/a...

HS-haastattelu | Velkaa siirretään valtiolta suomalaisille, ja se on oikein

Elina Pylkkäsen mukaan yksityinen velka vauhdittaa talouskasvua ja siten keventää painetta ottaa julkista velkaa. Nuorille muutos voi tarkoittaa aiempaa suurempaa velkaa.

hs.fi

USA:n edellisten presidentinvaalien alla keskusteltiin siitä, että äänestäjät olivat pettyneempiä talouden suhteen kuin kasvulukujen perusteella voisi päätellä. Jännä nähdä, miten ilmapiiri kehittyy Suomessa, kun talouskasvuluvut ovat vahvoja, mutta tilanne työmarkkinoilla on edelleen synkkä.

”Vaarana on, että järjestöjä siedetään vain silloin, kun ne eivät kyseenalaista vallankäyttäjien päätöksiä. Oikeusvaltio ja demokratia eivät vahvistu hiljaisuudesta vaan avoimesta, kriittisestä ja rakentavasta vuoropuhelusta.” @esaiivonen.bsky.social @helimarkkula.bsky.social

Lukijan mielipide | Kun järjestöjen ääni vaimenee, oikeusvaltio heikkenee

Ilman riippumattomia kansalaisjärjestöjä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien tietopohja kapenee.

hs.fi