Lauri Holappa

@lauriholappa.bsky.social

Toiminnanjohtaja UTAK, vieraileva tutkija Helsingin yliopisto, Valtiotieteiden tohtori Executive director Finnish Centre for New Economic Analysis, visiting researcher University of Helsinki, DSocSc

Vielä tekoälystä ja työpaikoista. On vaikea uskoa, että juuri julkisella sektorilla olisi erityisen paljon mahdollista vähentää työpaikkoja tekoälyn avulla. Nimenomaan julkisella sektorilla on korkeampi koulutusaste ja paljon ei-monotonisia tehtäviä, joita on vaikea siirtää ChatGPT:lle. 1/2

Vauhdikas haastattelu. Samassa jutussa automatisoitiin julkinen sektori muutamassa vuodessa, pujahdettiin singulariteettiin ja taisteltiin ihmiskuntana tekoälyä vastaan. Tavallaan hienoa, että julkisessa hallinnossa mietitään myös isoa kuvaa, ja nyt kuva oli kyllä itärajan mittainen. 1/x

Tekoäly | Tämä on painajaisunta, ajatteli Suomen vaikutusvaltaisin virkamies talvella

Suomen julkinen sektori muutetaan toimimaan tekoälypohjaisesti. Se tarkoittaa, että kone korvaa ison joukon työntekijöitä. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, sanoo kansliapäällikkö Juha Majanen.

hs.fi

Höpöhöpö. Nykyisten televisiotuotantojen ongelma on ylipäätään liiallinen pelaajien ja ex-pelaajien määrä studiossa. Vain harvat pelaajat pystyvät kommentoimaan pelin taktisia elementtejä syvällisesti. "Kova veto", sen näkivät kaikki. Toni Koskela ja Miika Nuutinen ovat parhaat kommentaattorit.

Kommentti: Ylen ja MTV:n MM-lähetyksissä on iso ero – toisen kannalta se on kiusallinen

MTV pesee Ylen selvästi, kirjoittaa Tatu Myllykoski.

is.fi

Mikäpä siinä, varmasti moni ottaa isovanhemman asumaan omaan kotiinsa, jos on iso talo ja ikäihminen hyvässä kunnossa. Mukavahan se on, että mummo auttaa lastenhoidossa ja koiran kanssa. Miten sitten olisi vaikkapa paljon huonokuntoisemman muistisairaan kanssa. Tilanne nopeasti musertaisi monet.

Tuore ministeri | Karoliina Partasen kotona asuu hänen anoppinsa

Kokoomuksen sosiaaliturvaministerin mielestä Suomessa pitää käydä keskustelua siitä, miten omien vanhempien hoitamista vapaaehtoisesti voitaisiin helpottaa.

hs.fi

Uusimpien tietojen valossa talous kasvoi lähes prosenttiyksiköllä vuosina 2024 (0,9) ja 2025 (0,8). Siitä huolimatta työttömyys vain jatkoi kasvuaan. Tämä viittaa siihen, että pelkän viennin varassa on vaikeaa saada tasapainoista talouskehitystä, jos samalla kotimarkkinoita heikennetään sopeutuksin.

Lauri Holappa@lauriholappa.bsky.social · 2mo ago

Tilastokeskuksen uusien päivitysten perusteella vuoden 2025 fipokiristyksen vaikutus korostuu entisestään. Vuoden 2024 kasvulukemat on korjattu alkuperäisestä -0,2:sta peräti 0,9:ään. Vuonna 2025 kasvu vaikuttaa siis hyytyneen korkojen laskusta ja viennin hyvästä vedosta huolimatta. 1/2

Suomessa aika hyvin ymmärretään, että demokratian tila heikkenee vaikkapa Venäjällä tai Unkarissa, jos hallituksesta riippumattomien järjestöjen rahoitus lakkautetaan. Toivottavasti se ymmärrettäisiin myös silloin, kun se tapahtuu aivan silmiemme alla Suomessa. www.stea.fi/stea-avustus...

STEA-avustusten myöntämisen kriteerit tiukkenevat 2027

Vuonna 2027 STEA-avustusten myöntämisessä painotetaan kohtaavaa toimintaa. Avustettavalle toiminnalle on oltava todennettu tarve ja sen on oltava tuloksellista. Jatkoavustusta ei vuonna 2027 myönnetä…

stea.fi

Elon Muskin omaisuus ei ole lähelläkään biljoonaa dollaria, jos sitä arvioi likvidinä omaisuutena. Tuota kuplavarallisuutta jos yrittää muuttaa dollareiksi, niin arvot tuhoutuvat alta aikayksikön. Kaveri on vain hullussa kuplataloudessa laskennallisesti biljonääri. #talous #yhteiskunta

Jossain määrin samaa mieltä tästä. Valtakunnallinen testaaminen toisi tässä oikeudenmukaisuutta. Onneksi Helsingissäkään kokonaan ilman lukiopaikkaa jää vain alle 10% ensisijaisesti lukioon hakeneista. Tärkeää huolehtia siis lukioiden tasaisesta tasosta ja TUVA-opinnoista. 1/2

Osmo Soininvaara@osmosoininvaara.bsky.social · 2mo ago

Tänään ratkeaa monen nuoren loppuelämä lukioon pääsyn mukana. Minusta on kohtuutonta, että noin tärkeä valinta perustuu eri peruskoulujen antamiin keskenään täysin vertailukelvottomiin arvosanoihin. Yhden koulun ysi vastaa toisen seiskaa. Se ei voi olla oikein.

VM:n Mika Niemelä kirjoittaa, että Orpon hallituksen bruttosopeutus on noin 10 mrd. € mutta nettosopeutus vain 2,8 mrd. €. Valitettavasti Niemelän kolumnissa ei huomioida Orpon hallituksen tekemän sopeutuksen makrotaloudellisia vaikutuksia, vaikka juuri tähän VM:n virkamiesten pitäisi keskittyä.

Lukuja vaalikauden sopeutuksesta

Kuinka paljon hallitus on toimillaan vahvistanut julkista taloutta? Hallitus on toteuttanut kautensa aikana suuren sopeutuskokonaisuuden velkaantumisen taittamiseksi. Hallitus on toisaalta myös reagoi...

vm.fi

Olennaiset pointit koskien hallituksen finanssipolitiikan linjaa: - Nettosopeutus on ollut selvästi vähäisempää kuin bruttosopeutus. Tosiasiassa nettosopeutusta on ollut noin 3 mrd edestä. - 3 mrd sopeutus on kuitenkin myös merkittävää. Fipo oli erittäin kiristävää vuonna 2025, muuten kevyttä. 1/3

Eräs velkajarrukeskustelun ongelmista on juuri tämä: On totta, että kaikki kirjaukset, joilla velkajarrun soveltamisesta tehdään tulkinnanvaraisempaa, vähentävät sen uskottavuutta. Samalla nämä kirjaukset ovat välttämättömiä, jos haluamme, että velkajarru ei aja yhteiskuntaa kriisiin. 1/4

Lukijan mielipide | Velkajarrun uskottavuutta ei saa murentaa

Parlamentaarisen sitoumuksen uskottavuus heikkenee, jos velkajarrua ryhdytään muuttamaan.

hs.fi

⏰This proposal looks really well thought-through and may also contain important insights for the EU. 💡Doing away with liability is an effective way to cut red tape and promote new private sector initiative. 😎 Expect the European People's Party to make a similar EU proposal soon.

Bild

Vaikea ymmärtää, miksi tämäkin asiakirja piti allekirjoittaa. Jos jokin toiminta on EU-sääntöjen vastaista, se on sitä riippumatta siitä, millaisia proopuskoja Suomessa allekirjoitetaan. Lopulta kyse on sääntötulkinnoista. Hirttäytyminen etukäteen maksimaalisen jyrkkiin tulkintoihin ei ole viisasta.

Velkaantuminen | HS:n hankkima asiakirja: Raju säästöurakka vaikeutui juuri entisestään

Investointeja ei enää ensi vaalikaudella voi lähtökohtaisesti rahoittaa valtion omaisuutta myymällä, puolueiden yhteinen velkajarrutyöryhmä toteaa.

hs.fi

EU:n fiposääntöihin on tulossa ilmastoinvestointeja tukeva helpotus. Se koskee erityisesti (mutta ei yksinomaan) maita, jotka eivät ole käyttäneet puolustuspoikkeuksen tuottamaa liikkumatilaa täysimääräisesti. Hyvä osoitus siitä, että liian tiukkoihin sääntötulkintoihin sitoutuminen on naiivia.

EU relaxes budget rules amid Iran war ‘turbulence’ | Euractiv

Italy has repeatedly urged Brussels to permit additional energy-related expenditures

euractiv.com

Jutussa kun verrattiin opetuksen kustannuksiin, niin olisi mielenkiintoista nähdä opetuksen parlamentaarisen työryhmän raportti pelkästään opetusalan ammattilaisten laskemasta tarpeesta. Suhteellistaisi paremmin kuin käytetty vertailu.

Pienvaltiorealistina pidän puolustusvoimien lisäresurssointia tarpeellisena ja huonona sitä, että takavuosina rahoitus jätettiin osin riittämättömäksi. Siitä huolimatta tämä on menossa järjettömäksi. Puolustusvoimien asettamille hintalapuille ei näytä olevan mitään ylärajaa. 1/5

Maanpuolustus | Puolustusvoimat haluaa perusopetuksen verran lisää rahaa

Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä arvioi, että puolustusmenojen nostaminen Naton tavoitteeseen ei riitä Suomen puolustuksen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tarvitaan selvästi enemmän.

hs.fi

@peetuk.bsky.social'lta ja @mikasainio.bsky.social'lta tärkeä blogi: "Julkisyhteisöjen bruttovelka kertoo velan määrän mutta ei huomioi rahoitusvaroja. Nettovelka täydentää kuvaa, sillä se vähentää velasta varat [...] Bruttovelkaa tarvitaan edelleen, mutta sitä ei pidä tulkita yksin." 1/

Nettovelka auttaa tulkitsemaan julkisen velan muutoksia

Bruttovelan kasvu ei tarkoita, että julkisen talouden nettomääräinen velka-asema heikkenisi vastaavalla tavalla.

vtv.fi

Lukukausimaksuja koskevassa keskustelussa oletetaan usein, että lahjakkaat nuoret päätyvät joka tapauksessa korkeakouluun Tämä juttu kuitenkin alleviivaa, että monet nuoret kohtaavat sosioekonomisia/rakenteellisia esteitä, jotka lannistavat heidät. Nämä nuoret tarvitsevat tukea, eivät uusia esteitä

”Se oli maanpäällinen helvetti” – Markus Arsalo nousi kapteeniksi väkivallan ja köyhyyden keskeltä

SJK:n kapteenin Markus Arsalon, 23, jalkapallouraa ovat varjostaneet väkivaltainen lapsuus, talousvaikeudet ja isäpuolen kuolema. Hän kertoo tarinansa omin sanoin.

yle.fi