Julius Lehtinen

@julleht.bsky.social

Doctoral researcher in PoliSci @helsinkiuni, deaf, knower of European politics and a post-nihilist lad. Electoral integrity at Europe Elects, Finnish politics at Databyro

Kenen kaa? ❤️💔 Esim. Sdp:n ja keskustan kannattajat suhtautuvat yhteiseen hallitukseen yhtä myötämielisesti. Sen sijaan PS:lle kok on selvästi suosituin hallituskumppani, kun taas PS ei mahdu edes kok:n kärkikolmoseen. Jopa opposition kepu olisi pämipuolueen tukijoille selvästi mieluisampi. (1/2)

Bild

Ihmiset sijottaa historialliset hahmot ideologisesti riippuen siitä onko ne "pahiksia" vai "sankareita" Vasemmistolaiset laittaa stalinin ja leninin oikeelle, oikeistolaiset hitlerin ja mussolinin vasemmalle Jeesus ja Martin Luther King taas sijotetaan omaan ideologiseen ryhmään #tiede

BildBild
Samuel Perry@profsamperry.bsky.social · 5mo ago

New study. We had adults place historical figures on the left-right ideological spectrum. Folks most often place history's villains (Hitler, Stalin, etc) as extreme examples of their opponents. But they place heroes (Jesus, MLK, Lincoln) are on their own team. 1/4 www.tandfonline.com/doi/full/10....

Tässä kun kategorinen kielto ydinaseille Suomen maaperällä ollaan poistamassa, piti ihan kaivaa yliopistolla tekemämme NATOpoll-kyselytutkimussarja. Ydinasekuljetukset Suomen kautta ja niiden sijoittaminen tänne ovat kasvattaneet tasaisesti suosiota, mutta enemmistöä ei ainakaan viime vuonna ollut.

Bild

I have a new paper. We look at ~all stats articles in political science post-2010 & show that 94% have abstracts that claim to reject a null. Only 2% present only null results. This is hard to explain unless the research process has a filter that only lets rejections through.

It must be very hard to publish null results
Publication practices in the social sciences act as a filter that favors statistically significant results over null findings. While the problem of selection on significance (SoS) is well-known in theory, it has been difficult to measure its scope empirically, and it has been challenging to determine how selection varies across contexts. In this article, we use large language models to extract granular and validated data on about 100,000 articles published in over 150 political science journals from 2010 to 2024. We show that fewer than 2% of articles that rely on statistical methods report null-only findings in their abstracts, while over 90% of papers highlight significant results. To put these findings in perspective, we develop and calibrate a simple model of publication bias. Across a range of plausible assumptions, we find that statistically significant results are estimated to be one to two orders of magnitude more likely to enter the published record than null results. Leveraging metadata extracted from individual articles, we show that the pattern of strong SoS holds across subfields, journals, methods, and time periods. However, a few factors such as pre-registration and randomized experiments correlate with greater acceptance of null results. We conclude by discussing implications for the field and the potential of our new dataset for investigating other questions about political science.

435 päivää eduskuntavaaleihin, aika pyöritellä paikkaennustetta parin gallupin pohjalta. Alla puolueiden mediaanipaikkamäärä simulaatioissa, suluissa muutos edellisiin vaaleihin SDP: 56 (+13) Kok.: 39 (−9) Kesk.: 31 (+8) PS: 27 (−19) Vas.: 20 (+9) Vihr.: 15 (+2) RKP: 8 (−1) KD: 3 (−2) Liik.: 0 (−1)

Bild

Hieno juttuidea! Suomen Kuvalehti kokosi vuoden isoimmat uutiset kaikista niistä 64 maasta, joita ei lehden sivuilla mainittu kertaakaan 2025 aikana. Sinänsä yllättävää, ettei esimerkiksi Kambodžan ja Thaimaan rajaselkkausta käsitelty lehdessä lainkaan ennen tätä!

92-vuotias presidentti, ensimmäiset pankkiautomaatit, taksikuskien mellakoita – mitä tapahtui niissä 64 maassa, joita ei Suomen Kuvalehdessä mainittu?

Suurin osa mainintoja vaille jääneistä valtioista sijaitsee Afrikassa. Mutta mahtui listalle myös neljä eurooppalaista valtiota.

suomenkuvalehti.fi

Päivän kafkaviritteinen episodi: Tein eilen erään lehtitilauksen ja korttimaksun varmistamisen yhteydessä jokin meni vikaan. Varotoimenpiteenä pankkini jäädytti kortin, sillä tämä näyttäytyi heidän järjestelmässä varmaankin jotenkin ulkomaisena epäilyttävänä tuplamaksuna tmv Ymmärrettävää so far🧵

Selailin kiinnostuksesta uuden puoluehakemuksen yleisohjelmaa. Johtuen omasta leipälajistani, ehdotukset vaalijärjestelmän muutoksesta ovat aina erityisen kiinnostavia. Tässä ideana on 1) luopua siitä, että ääni menee myös puolueelle ja 2) edustajat äänestävät äänisaaliillaan.

Bild

Hollannissa on tänään parlamenttivaalipäivä. Meillä kun kunta- ja aluevaalien yhteydessä puhuttiin, notta pitäiskö meidän tehdä siitä vaalilipukkeesta jotenkin parempi ja sujuvampi, niin voin lohduttaa, että kyllä se ihan sujuva ja näpsäkkä on Hollantiin verrattuna.

Bild

Otin hetkisen taukoa vaalijärjestelmien tutkimisesta, käytin sen toki vaalijärjestelmistä kirjoittamiseen. Elikkäs, mistä johtuu, että ns. gerrymandering eli vaalipiirien rajanveto on suuri ongelma juuri jenkeissä? Vaalijärjestelmän kannustimista käyttäytymiselle, kuten niin moni muukin asia.

Gerrymandering isn't a bug in the U.S. electoral system, it's a feature

The electoral system of the United States is uniquely structured to incentivise gerrymandering, more so than nearly anywhere else in the West.

open.substack.com

Päivitinpäs muistaessani Suomen hallitusverkoston kylmän sodan jälkeen. Leveämpi ja näkyvämpi viiva puolueiden välillä tarkoittaa useampaa päivää samassa hallituksessa. Hauska knoppi: kokoomus on 1991–2025 ollut kauemmin vasemmistoliiton (3943 päivää) kanssa hallituksessa kuin KD:n (3377).

Bild

Palestiinan tunnustamisen eteneminen lopulta riippuu aika pitkälti siitä, että katsooko Orpo hallituksen loppukauden lakiesitysten painavan vaakakupissa enemmän kuin kasvavan paineen nyt omankin puolueen presidentiltä.

Vaalikausi on puolessa välissä, joten kaivoin pitkästä aikaa Databyron paikkaennusteen esiin ja räknäsin haarukoidut paikkamäärät kahden tuoreimman mittauksen perusteella. Meillä kun on suhteellinen vaali, se on toki aika linjassa kannatusosuuksien kanssa.

Bild

Täysin omissa sfääreissään olevat Etelä-Korean vaaligrafiikat pääsevät kerta toisensa jälkeen yllättämään. Tänään käydään presidentinvaalien ensimmäinen kierros ja ensimmäisen ovensuukyselyn tuloksia esitellään lehdistön toimesta näin.

Bild

Hallituksen eilen julkaisemat toimet kehysriihen suhteen ja siitä virinnyt keskustelu ovat kyllä omiaan indikoimaan, kuka oli tosissaan huolissaan valtion velkaantumisesta sinänsä, ja kuka vain tahtoi sen johtuvan eri syistä.

Paljon on puhuttu siitä, kuinka Vasemmistoliiton äänestäjäkunta on kokenut muutoksen. Samaa tarinaa kertoo Vassin kunnallisvaltuutettujen sukupuolijakauma, joka on yhä enenenevissä määrin naisvoittoinen Tällä kertaa itse asiassa mentiin ensimmäistä kertaa yli viiden kympin, ja reilusti mentiinkin🧵

Bild

Viime kesänä eurovaalien yhteydessä bamlattiin @ilkkahemmila.bsky.social kanssa Suomen Kuvalehden juttuun gallupeista. Tuolloin laskin nenäliinan nurkkaan ns. fundamenttilaskelman, jossa katsottiin sitä, kuinka paljon puolue kerää eurovaaleissa edellisten eduskuntavaalien äänistä 🧵

Eurovaalien gallupit erehtyivät – Olisiko mieluummin kannattanut katsoa menneisyyteen?

Liian korkea vastausprosentti vääristi kannatusmittauksia. Moni puolue olisi voinut ennakoida tuloksensa paremmin, jos ne olisivat katsoneet kannattajiensa aiempaa äänestysintoa.

suomenkuvalehti.fi

Visuaalisessa mielessä aamun mielipidemittauksen esitystapa oli murheellinen. Se nimittäin surutta yhdistää viivalla kannatuksen eri tason vaaleissa, mikä implikoi että ne olisivat yhteismitallisia ja verrattavissa, että viivan kehitys olisi merkityksellistä. Näin se ei ole:

Bild