Otto Kyyrönen

@ottokyyronen.bsky.social

Pääekonomisti Uuden talousajattelun keskus UTAKissa. Näkemykset omia. Chief Economist at the Finnish Centre for New Economic Analysis (UTAK). Own views.

Suomalaisissakin talousmedioissa on kirjoiteltu viime viikkoina paljon valtion velan korkojen noususta. YouTube on täynnä videoita velkakirjamarkkinoiden romahduksesta. Kierrokset nousevat. Siksi on syytä tarjota tämä kylmänviileä analyysi korkojen muodostumisesta modernissa rahataloudessa. #talous

BIOS - Valtion velan korkojen nousu on seurausta akuutista resurssirajoitteesta ja inflaatiopaineiden kasvusta

Valtionlainojen korkojen nousua on selitetty monin tavoin. Ilmeisin selitys on kuitenkin unohtunut: pitkätkin korot seuraavat ensisijaisesti keskuspankin asettamaa ohjauskorkoa ja ovat riippuvaisia ke...

bios.fi

"Orpon hallitus asetti hallituskauden alussa tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta viimeiset kolme vuotta ovat olleet brutaali ajanjakso Suomen työmarkkinoilla. [...] On aika [...] sanoa asia niin kuin se on: jos nykyinen linja jatkuu, massatyöttömyydestä tulee työmarkkinoiden uusi normaali"

On aika lopettaa kaunistelu: massatyöttömyys on Suomen työmarkkinoiden uusi normaali

Orpon hallitus asetti hallituskauden alussa tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta viimeiset kolme vuotta ovat olleet brutaali ajanjakso Suomen työmarkkinoilla. Suomen työllisyysasteen trendi o...

demokraatti.fi

Alle 50-vuotiaiden tai eläkeikäisten ostovoima ei ole vuodesta 2019 kehittynyt yhtään mihinkään. Käytännössä koko ostovoiman kasvu on tippunut myöhäiskeski-ikäisille: samalle porukalle, jolla asuntolainatkin on jo maksettu pois. Kertoo hyvin siitä, miksi Suomen talous ei kestä korkojen nousua.

Patrizio Lainà@patriziolaina.bsky.social · 2d ago

Huolestuttavaa, että nuoret ovat jääneet pahasti jälkeen tulokehityksessä ja eriarvoisuus kasvanut selvästi. Varsinkin 25--34-vuotiaiden miesten reaalinen palkkakehitys on laskenut 2500 euroa/v. vuoteen 2019 verrattuna. Nuorten gini-kerroin myös kasvanut selvästi. www.hs.fi/visio/art-20...

Orpon hallitus on tiukentanut ulkomaalaislakia. Turvapaikkaprosessin aikana ei voi enää yrittää hakea oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Lakimuutoksen myötä Arapovit, jotka ovat jo kotoutuneet ja työllistyneet, joutuivat irtisanoutumaan ja heidät käännytettiin Suomesta.

Katja ja Sergei oppivat kielen ja saivat työtä, mutta edessä on käännytys Venäjälle – ministeri puolustaa tiukkaa linjaa

Syyskuussa 2024 voimaan tullut ulkomaalaislain tiukennus kielsi turvapaikanhakijoilta työ- tai opiskeluperusteisen oleskeluluvan hakemisen Suomesta käsin.

yle.fi

Eilisessä A-talkissa tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: (1) sitoudutaan velkajarruun täysimääräisesti ja sopeutetaan ensi vaalikaudella nettona 8-11 mrd. € tai (2) poiketaan velkajarrusta keventämällä suurituloisten verotusta. Tämä havainnollistaa, mikä suomalaisessa talouskeskustelussa on vialla.

Bild

"Suomalaiset haluavat, että kattavat julkiset palvelut ja sosiaaliturva ovat jatkossakin hyvinvointivaltion ytimessä. Tämä käy ilmi STTK:n tilaamasta kansalaiskyselystä. Julkisen talouden sopeuttamisen keinoksi kansalaiset valitsevat leikkausten sijaan veronkorotukset."

Kansalaiset: Julkisista palveluista ei pidä leikata | STTK ry.

Suomalaiset haluavat, että kattavat julkiset palvelut ja sosiaaliturva ovat jatkossakin hyvinvointivaltion ytimessä. Tämä käy ilmi STTK:n tilaamasta kansalaiskyselystä. Julkisen talouden sopeuttamisen...

sttinfo.fi

S-Pankki kertoo, että EKP korottaa ohjauskorkoa torstaina. Tarkoituksena on hillitä inflaatiota, joka on seurausta Lähi-idän konfliktista. On kestämätöntä, että tarjontashokkien aiheuttamiin inflaatiopaineisiin reagoidaan toistuvasti heikentämällä kysyntää. Eurooppa tarvitsee parempia työkaluja.

Euroopan keskuspankin 10.9.2026 korkokokouksen ennakko - EKP nostaa korkoja | S-Pankki Oyj

Euroopan keskuspankki (EKP) tulee nostamaan korkojaan tämän viikon kokouksessaan, sillä Lähi-idän konfliktin ylläpitämät korkeat energiahinnat luovat yhä merkittäviä inflaatiopaineita. Koronnostolla E...

sttinfo.fi

Olin @uusijuttu.fi'n haastateltavana. Alun perin tarkoituksena oli tehdä yhteishaastattelu Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkösen kanssa, mutta hän kieltäytyi yhteishaastattelusta kanssani. Onneksi saimme kuitenkin tehtyä erilliset haastattelut. Alla ketju, josta löytyy tärkeimmät nostot. 1/5

Suomi on sitoutunut mahdottomilta tuntuviin jättisopeutuksiin. Kutsuimme kaksi pääekonomistia avaamaan talouskurin ristiriitaisuuksia.

Arki-iltapäivisin julkaistavassa Pihvi-ohjelmassa valitsemme yhden olennaisen uutisen ja selvitämme, mistä se oikeastaan kertoo. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmas...

uusijuttu.fi

"Riikka Purralta (ps.) ei saatu vastausta siihen, miten hallituksen päätökset julkiseen talouteen kokonaisuudessaan vaikuttavat. [...] Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta [0,35 mrd. € ensi vuonna]."

VM: Uusi budjetti heikentää julkista taloutta ensi vuonna – näin kommentoivat tutkijat

Hallitus vie budjettiin noin miljardin edestä uusia menosäästöjä. Esimerkiksi veronkevennykset ovat kuitenkin suurempia eli julkinen talous heikkenee.

yle.fi

Eilen ministeri Purra mainitsi budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että Orpon hallitus aikoo rahoittaa investointiohjelmaansa valtion omaisuudella ja eläkevaroilla. Valitettavasti Purra ei kertonut lisätietoja aiheesta, vaikka toimittaja kysyi. Tämä on kiinnostavaa kahdesta syystä. 1/3

Bild

Tutkimuskirjallisuuden valtavirta osoittaa edelleen, että menokertoimet ovat verokertoimia suurempia. Samanlaisia tuloksia on saatu aiemmin Suomessakin sekä tuoreeltaan Ruotsista. Etlan tulokset ovat linjassa laitoksen yleislinjan kanssa, mutta muodostavat poikkeuksen valtavirran kirjallisuudesta.

Patrizio Lainà@patriziolaina.bsky.social · 3w ago

Verosopeutus on edelleen parempi keino sopeuttaa julkista taloutta, sillä se haittaa kasvua vähemmän. Etlan raportti antoi asiasta harhaanjohtavan kuvan. Voimme ottaa mallia finanssipolitiikan toimenpidekohtaisista kertoimista vaikkapa Ruotsista, jossa verokerroin suurimmillaankin vain 0,3(!). 1/2

Verosopeutus on edelleen parempi keino sopeuttaa julkista taloutta, sillä se haittaa kasvua vähemmän. Etlan raportti antoi asiasta harhaanjohtavan kuvan. Voimme ottaa mallia finanssipolitiikan toimenpidekohtaisista kertoimista vaikkapa Ruotsista, jossa verokerroin suurimmillaankin vain 0,3(!). 1/2

Bild

”Suurin osa niistä, joiden toimeentulo oli pienentynyt leikkausten johdosta, koki olevansa aiempaa ahdistuneempia. Suurin osa kertoi myös, ettei heillä ole varaa vapaa-ajan viettoon kodin ulkopuolella ja että he ovat joutuneet joko tinkimään ruoasta tai hakemaan ruoka-apua.”

Kelan kysely: Leikkauksista kärsineet kertovat ahdistuksesta ja ruoasta tinkimisestä

Moni on vähentänyt sosiaalisia tilanteita ja kodin ulkopuolella vietettyä vapaa-aikaa.

yle.fi

Tässä osasyy heikolle kulutukselle: "Kahdella viidestä suomalaisesta ei ole ollenkaan säästöjä pahan päivän varalle. [...] Suomessa luku on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ilman taloudellista puskuria olevien osuus oli 38 %, Ruotsissa 22 %, Tanskassa 21 % ja Norjassa 18 %."

Danske Bankin selvitys: Suomalaisilta puuttuu puskuri pahan päivän varalle

Suomalaisista 38 prosenttia on vailla taloudellista puskuria. Säästöjä pitäisi olla neljän kuukauden menojen edestä, sanoo Danske Bankin Kaisa Kivipelto.

yle.fi

Suomen velkajarrua analysoidaan kriittisesti arvostetun eurooppalaisen tutkimusinstituutin työpaperissa. Menosopeutus ei toimi, kun taas veronkorotukset ja julkisten investointien lisäämisen yhdistelmä on tehokasta kasvun ja velan alentamisen kannalta.

Otto Kyyrönen@ottokyyronen.bsky.social · 4w ago

Työpaperini julkaistiin @ipeberlin.bsky.social'n sarjassa. Analysoin siinä velkajarrun taustalla vaikuttavia velkakestävyyslaskelmia. Tulosten mukaan viralliset laskelmat saattavat aliarvioida menoleikkausten haittoja. Verotus ja julkiset investoinnit voivat tarjota paremman vaihtoehdon.

Suomen Pankilta muistutus kotitalouksien velkaantumiseen liittyvistä vaaroista: "Kotitalouksien velkaantuminen voi tasapainottaa kulutusta elinkaaren ja suhdannevaihteluiden yli. Nopea velan kasvu voi kuitenkin olla merkki finanssikriisien riskien kasvusta ja heikentää tulevaa talouskasvua."

Velka voi tasata arkea, mutta myös voimistaa kriisejä

Kotitalouksien velkaantuminen voi tasapainottaa kulutusta elinkaaren ja suhdannevaihteluiden yli. Nopea velan kasvu voi kuitenkin olla merkki finanssikriisien riskien kasvusta ja heikentää tulevaa tal...

eurojatalous.fi

Uusi tutkimus: Vuosina 2014-2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana ilman, että mahdollisuudet kokoaikaiseen työllistymiseen heikkenivät. Hallitus poisti suojaosat vuonna 2024. Ne on järkevää palauttaa ensi vaalikaudella

Suojaosat lisäsivät työttömien osa-aikatyötä, paljastaa uusi tutkimus

Tutkijoiden mukaan tulos on tärkeä, sillä suojaosion on aiemmin pelätty houkuttelevan työttömiä jäämään osa-aikatyöhön kokoaikaisen työllistymisen sijaan.

yle.fi

Julkisten alijäämien supistaminen lisää yksityisen sektorin velkaantumispaineita. Tämä trade-off on tärkeää ymmärtää. Kotitalouksien velkaantumiseen on syytä suhtautua varauksella. Se voi mm. lisätä rahoitusmarkkinakriisien riskiä. Sitä vastoin yritysten nettolainanotto olisi hyväksi taloudelle.

Velkaantuminen | Kokoomus ja Sdp ekonomistin velkapuheesta: Yksilön on otettava enemmän vastuuta

Kokoomuksen Jukka Kopra sanoo, että jatkossa korkeakouluopintoja on rahoitettava enemmän itse.

hs.fi

Kirjoitimme pohjoismaisten ay-liikkeen pääekonomistien kanssa finanssipolitiikasta Le Monde Diplomatiqueen. Talouspolitiikan kiristäminen heikon kysynnän olosuhteissa on haitallista myös julk. talouden kannalta. Eriarvoisuuden lisääminen haitallista kasvun kannalta. www.lemonde.fr/idees/articl...

Politique budgétaire : « L’Europe risque de répéter une erreur familière, en serrant la vis trop tôt »

TRIBUNE. Si la discipline budgétaire est nécessaire, elle est susceptible de devenir contre-productive en l’absence de demande, rappellent, dans une tribune au « Monde », les cinq économistes en chef ...

lemonde.fr

"Etlan tutkimusraportin mukaan talouskasvun kannalta on parempi leikata kuin korottaa veroja. [...] Elinkeinoelämä suhtautuu yleisesti varsin nuivasti veronkiristyksiin. Tutkimusraportin tilaajana taas oli hallitus, joka on sopeutuksessaan turvautunut enemmän leikkauksiin kuin veronkiristyksiin."

Valtiontalous | Etla: Talouskasvun kannalta on parempi leikata kuin korottaa veroja

Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki sanoo tuloksen olevan linjassa tutkimuskirjallisuuden kanssa.

hs.fi

Toinen iso ongelma ennusteissa on, kun kasvun oletetaan kiihtyvän automaattisesti, että suhdannepolitiikka epäonnistuu pahasti. Jos aina ennustetaan kasvun kiihtymistä ensi vuodelle, ei elvytys koskaan näyttäydy oikeana politiikkana.

Patrizio Lainà@patriziolaina.bsky.social · last mo.

Tärkeä raportti talousennustamisesta. Hätkähdyttävää, että ”tikkaa heittävä apina” menneen 10 v. perusteella olisi osunut paremmin kuin @vm.fi. Syynä ilmeisesti oletus potentiaalisen tuotannon kuromisesta umpeen, eli hystereesiä ei VM tunnista. 😬 sorsafoundation.fi/raportti-enn...

Tänään julkaistu @sorsafoundation.fi minun ja @jussisysta.bsky.social kirjoittama talousennusteraportti on herättänyt mukavasti keskustelua. Se kertoo, miten ennusteita tehdään ja miksi ne menevät pieleen vastakin. Ennusteilla on mielestämme turhan iso painoarvo talouspolitiikassa.

Raportti: Talousennusteet menevät pääosin pahasti pieleen, silti niiden pohjalta tehdään päätöksiä

Ennusteet talouskasvusta menevät tavallisesti metsään ja paljon, kertoo Kalevi Sorsa -säätiö. Poliittisia päätöksiä tehdään silti niiden perusteella.

yle.fi

VM:n kolumnissa korostetaan kiitettävästi sitä, että sopeutus voi tarkoittaa veronkorotuksia. Toisaalta kolumnissa mainitaan vain ansiotulo- ja arvonlisäverotus. Suomen yhteisövero on pian selvästi matalampi kuin EU:n keskiarvo. Esim. 4-6 %-yks. korotus lisäisi verotuloja noin 2-3 mrd. € vuosittain

Sopeutus vaatii myös veroratkaisuja

Julkisuudessa on ollut paljon puhetta seuraavan vaalikauden sopeutustarpeesta. Valmistelemme valtiovarainministeriössä verokartoitusta, jossa tarkastelemme verojärjestelmää ja vaihtoehtoja seuraavan h...

vm.fi