Tässä jutussa valtionlainojen korkojen nousun syyksi esitetään valtioiden ja yritysten välistä kilpailua lainattavista varoista. Lisäksi mainitaan, että korkeampi korkotaso tukisi investointeja ja viestisi vahvasta talouskasvusta. Nämä väitteet ovat - kohteliaasti ilmaistuna - harhaanjohtavia.

Valtioiden lainakorot tekevät ennätyksiä – taustalla historiallinen muutos: uusi peluri rymisteli markkinoille

Valtionlainojen korot ympäri maailman ovat nousseet vauhdilla useiden vuosien ennätyksiin. Mikä selittää nopeaa nousua ja mitä noususta seuraa suomalaisille?

yle.fi

@utak.bsky.social antoi valtiovarainvaliokunnalle kirjallisen lausunnon yhteisöveron alentamisesta: -Suomen yhteisövero on jo kilpailukykyinen -muutos heikentää julkista taloutta eikä lisää talouskasvua -UTAK suosittelee, että yhteisövero nostetaan 22 %:in julkisen talouden vahvistamiseksi

UTAKin lausunto yhteisöveron alentamisesta – UTAK

UTAK ei suosittele yhteisöveron alentamista.

utak.fi

Juuri näin. Komission kanssa on syytä neuvotella joustoista EU:n fiposääntöihin. Kirjaimellisesti tulkittuna sääntöihin ei kuitenkaan tosiasiassa sisälly erityistä liikkumavaraa. Tällaiseen toiveajatteluun ei pidä lähteä. Komissiolla on kuitenkin valta päättää sääntöjen soveltamiskäytännöistä.

Säästöt | Velkajarru ottaa koville vihreissä: Saara Hyrkkö vaatii nyt samaa kuin Minja Koskela

Vihreiden Saara Hyrkön mielestä ensi vuoden budjettiesitys vie pohjaa velkajarrusovulta.

hs.fi

Usein esitetään, että suomalaisilla on ennätysmäärä säästöjä, minkä vuoksi kulutus voisi olla suurempaa. Tällöin unohdetaan säästöjen jakautuminen. Neljäsosalla aikuisista on alle 770 € tilillään. Kun tulot ja säästöt jakautuvat epätasaisesti, on ymmärrettävää, miksi kulutus on heikkoa.

Neljänneksellä aikuisista on pankkitileillä alle 770 euroa

Suomalaisten aikuisten pankkitalletusten mediaani oli viime vuonna vajaat 5 000 euroa. Miehillä talletusten määrä jakautuu epätasaisemmin kuin naisilla.

yle.fi

Suomalaisissakin talousmedioissa on kirjoiteltu viime viikkoina paljon valtion velan korkojen noususta. YouTube on täynnä videoita velkakirjamarkkinoiden romahduksesta. Kierrokset nousevat. Siksi on syytä tarjota tämä kylmänviileä analyysi korkojen muodostumisesta modernissa rahataloudessa. #talous

BIOS - Valtion velan korkojen nousu on seurausta akuutista resurssirajoitteesta ja inflaatiopaineiden kasvusta

Valtionlainojen korkojen nousua on selitetty monin tavoin. Ilmeisin selitys on kuitenkin unohtunut: pitkätkin korot seuraavat ensisijaisesti keskuspankin asettamaa ohjauskorkoa ja ovat riippuvaisia ke...

bios.fi

Kirjoitan Demokraatissa, että vaikka poliitikot eivät sano sitä ääneen, niin massatyöttömyydestä on tullut Suomen työmarkkinoiden uusi normaali. demokraatti.fi/on-aika-lope...

On aika lopettaa kaunistelu: massatyöttömyys on Suomen työmarkkinoiden uusi normaali

Orpon hallitus asetti hallituskauden alussa tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta viimeiset kolme vuotta ovat olleet brutaali ajanjakso Suomen työmarkkinoilla. Suomen työllisyysasteen trendi o...

demokraatti.fi

Raha, talous ja politiikka -podcastin uudessa jaksossa käsitellään Aki Kangasharjun uutta näkemystä velkajarrusta ja varoitellaan Ruotsin varallisuus- ja tuloerojen kasvusta. UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa on tuttuun tapaan mukana menossa. www.youtube.com/watch?v=FCB1...

Nyt tuli vakava varoitus Ruotsin tiestä

YouTube video by Kansan Uutiset

youtube.com

Uusin RTP-podcastin jakso tietenkin myös YouTube-videopalvelussa. Taitaa olla toistaiseksi selvästi kuunnelluin jakso, joten jos et ole vielä kuunnellut, niin menepä surffaamaan aallonharjalla! 🎧🔊 #podcast #talous #politiikka

Mikä vihreiden talouspolitiikassa mättää?

YouTube video by Kansan Uutiset

youtu.be

Uusin RTP perkaa Vihreiden makrotalouspoliittista ajattelua tai oikeammin sen puutetta. Vihreillä on talouspoliittisia linjoja, mutta ne ovat enemmänkin listauksia talouspolitiikkaa sivuavista kysymyksistä kuin johdonmukaista makroajattelua. Sama pätee muihinkin puolueisiin, mutta Vihreissä akuuttia

Mikä vihreiden talouspolitiikassa mättää?

Raha, talous ja politiikka · Episode

open.spotify.com

Työpaperini julkaistiin @ipeberlin.bsky.social'n sarjassa. Analysoin siinä velkajarrun taustalla vaikuttavia velkakestävyyslaskelmia. Tulosten mukaan viralliset laskelmat saattavat aliarvioida menoleikkausten haittoja. Verotus ja julkiset investoinnit voivat tarjota paremman vaihtoehdon.

Ideaalimaailmassa ansiotuloverotuksen indeksitarkastusten tekemättäjättäminen ei olisi erityisen toivottavaa. Elämme kuitenkin velkajarrumaailmassa, mistä ideaalit ovat muutenkin kuolleet. Tässä maailmassa tämä idea on sieltä vähiten haitallisesta päästä. 1/3

Verotus | VM:n verojohtaja: Työn verotusta voisi kiristää yhdellä päätöksellä 800 miljoonalla

Valtiovarainministeriön Terhi Järvikare pitää todennäköisenä, että myös työn verotusta joudutaan kiristämään ensi kaudella. Työministeri Matias Marttinen (kok) kuvailee ajatusta ”hölmöimmäksi mahdolli...

hs.fi

Syksy käyntiin RTP-podisfäärissä! 🎧 Microsoft Copilot näytti käsikirjoituskykynsä. Mutta siitä päästiin yli ja puhumaan vertauksin: Platonin luola ja Pertti Salovaaran alinoppeus. #podcast #talous #politiikka

Velkajarrun kuolema

Raha, talous ja politiikka · Episode

open.spotify.com

Raha, talous ja politiikka -podcastin syyskauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään Suomen talouskasvun vauhdittumisen syitä, tulevan hallituskauden leikkauksia, ja Valtiovarainministeriön tarjoamaa sopeutusbuffettia. www.youtube.com/watch?v=jO69...

Velkajarrun kuolema

YouTube video by Kansan Uutiset

youtube.com

Kevätkauden viimeinen RTP purkissa. Tällä kertaa luupissa erityisesti velkajarrun symbolinen merkitys. Puramme, miten velkajarru (tai EU:n fiposäännöt + kansallinen lisäosa) on täysin irtaantunut sen varsinaisesta sisällöstä ja siitä on muovautunut "vastuullisen" talouspolitiikan toteemieläin.

Velkajarru on symboli, mutta mille?

Raha, talous ja politiikka · Episode

open.spotify.com

VM väittää, että se ei suosi menoleikkauksia yli veronkorotusten. Siitä huolimatta VM toistuvasti nostaa julkiseen keskusteluun tarpeen leikata palvelumenoja. "Spolanderin mukaan julkisen sektorin palvelulupaus tulee sovittaa kestävällä tavalla yhteen talouden voimavarojen kanssa."

”Asetelma on ankara” – VM: Palvelulupaukseen puututtava

VM nosti hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta, mutta etenkin velkaantumisen näkymät ovat synkät.

iltalehti.fi

EU member states with the most restrictive fiscal policy stance stance in 2026 (i.e. fiscal consolidation) according to the European Commission: Romania, France, Belgium, Slovakia, Luxembourg, Austria.

Vaikea ymmärtää, miksi tämäkin asiakirja piti allekirjoittaa. Jos jokin toiminta on EU-sääntöjen vastaista, se on sitä riippumatta siitä, millaisia proopuskoja Suomessa allekirjoitetaan. Lopulta kyse on sääntötulkinnoista. Hirttäytyminen etukäteen maksimaalisen jyrkkiin tulkintoihin ei ole viisasta.

Velkaantuminen | HS:n hankkima asiakirja: Raju säästöurakka vaikeutui juuri entisestään

Investointeja ei enää ensi vaalikaudella voi lähtökohtaisesti rahoittaa valtion omaisuutta myymällä, puolueiden yhteinen velkajarrutyöryhmä toteaa.

hs.fi

@utak.bsky.social lausui eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle liiallisen alijäämän korjaamisesta. UTAK huomauttaa, että valtioneuvoston selonteossa ei huomioida, millaisia vaikutuksia Orpon hallituksen taantumassa tekemillä sopeutustoimilla on ollut kasvuun ja julkiseen talouteen Suomessa. 1/

Lausunto liiallisen alijäämän korjaamisesta – UTAK

Suomen on etsittävä EU-säännöistä lisäjoustoja

utak.fi

Just out: spring 2026 in Finland was the warmest ever recorded, with a mean temperature of 4.6 °C. This also brings the records for all seasons into the 2020s: the warmest winter in Finland was in 2020, the warmest spring in 2026, the warmest summer in 2024, and the warmest autumn in 2020.

Suomessa pitäisi käydä puolueiden vetämä keskustelu hyvinvointivaltion koosta, koska se on perustavanlaatuisen poliittinen kysymys. Nyt jälleen kerran äänessä johtavat virkahenkilöt, jotka vaativat "palvelutason sopeuttamista" mutta jotka ovat hiljaa veroista.

Jussi Systä@jussisysta.bsky.social · 4mo ago

Ministeriöiden kansliapäälliköiden raportissa julkisen talouden sopeutustarpeen vertailukohtana käytetään taas Kreikkaa. Mainitsematta jää, että Kreikka ajautui pitkälti sopeutuksen vuoksi täyteen kaaokseen. 1/4

Jussi Ahokas 11.5.2023: Vaikka VM:n tuomio olisi siis 100 000 työllistä rakenteellisesti eli pitkällä aikavälillä, hallituskauden aikana työllisten määrä saattaa laskea vaikka 50 000 henkilöllä. Saa nähdä kuinka sitten lopulta käy. www.ku.fi/artikkeli/48...

Hallitus voi tehdä VM:n laskelmissa 100 000 työpaikkaa tuovat työllisyystoimet, mutta lopputulos saattaa olla tyystin eri – ”Työllisten määrä saattaa laskea vaikka 50 000 henkilöllä” – KU

KU kysyi taloudesta ja työllisyyspolitiikasta. Biosin ekonomisti Jussi Ahokas vastasi. Terve taas, Bios-tutkimuksyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Hallitusneuvotteluja vetävä kokoomuksen puheenjohtaja

ku.fi

Jussi Ahokas@ahokasjaj.bsky.social · 4mo ago

Tilanne nyt: 100 000 laskennallista uutta työllistä enemmän, 58 000 todellista työllistä (netto) vähemmän. #talous #politiikka

Kirjoitin Sitra-raporttimme pohjalta @ku.fi: viennin rakenne ja uusien potentiaalisten korkean osaamisen vientituotteiden tunnistaminen ovat kasvupolitiikan avainkysymyksiä. Jos emme onnistu tunnistamaan lupaavimpia suuntia, investointi- ja tukieurot valuvat hukkaan. www.ku.fi/artikkeli/54...

Suomen viennin laatu on laskenut yksinkertaisesta syystä – Talouskasvu edellyttää laadukkaampaa vientiä ja tarkkuutta vali

Talouskasvun vauhdittaminen tulee olemaan yksi seuraavien eduskuntavaalien pääkysymyksistä. Ehdotimme Sitran huhtikuussa julkaisemassa Paluu huipulle vaatii tarkkuutta -julkaisussa, että kasvupolitiik...

ku.fi

@utak.bsky.social antoi valtiovarainministeriölle kirjallisen lausunnon yhteisöveron alentamisesta 20 %:sta 18 %:in vuonna 2027. UTAK ei kannata yhteisöveron alentamista vaan ehdottaa, että yhteisövero korotetaan 22 %:in (eli Norjan, Viron ja Tanskan tasolle). Perustelut ketjussa 👇 1/

UTAKin lausunto yhteisöverosta – UTAK

UTAK ei suosittele yhteisöveron alentamista.

utak.fi

Jäikö suuri työttömyysdebatti näkemättä? Ei se mitään! @ottokyyronen.bsky.social @utak.bsky.social avaa blogissaan työttömyyden syitä ja kohdentumista. Etenkin maahanmuuttajien syyllistäminen työttömyydestä kyseenalaistetaan vakuuttavasti. 1/2 utak.fi/mista-suomen...

Mistä Suomen korkea työttömyys johtuu? – UTAK

Työttömyys on kasvanut Suomessa raha- ja finanssipolitiikan samanaikaisen kiristämisen seurauksena.

utak.fi

Kello 17 mennään Musiikkitalossa. Tervetuloa kaikki!

Lauri Holappa@lauriholappa.bsky.social · 4mo ago

Työttömyysaste painelee jo yli 11 prosentissa. Edellisen kerran olimme tällaisissa tilanteissa 90-luvulla laman jälkeisinä vuosina. Mistä Suomen työttömyyskriisi johtuu? Tätä kysytään UTAKin työttömyysdebatissa. Tulkaa paikalle! Tilaisuus on Helsingin Musiikkitalossa tiistaina 19.5. klo 17 alkaen.

Suomi on ollut aiemmin globaali edelläkävijä lapsi- ja perhepolitiikassa. Jatkossa palveluiden saanti voi olla kiinni siitä, millä hyvinvointialueella asuu. Tämä lienee osa Mika Niemelän vaatimaa "hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudelleenmiettimistä". yle.fi/a/74-20226222

Jopa 50 000 perhettä vuosittain vaarassa menettää apua, kun hallitus poistaa perheneuvolat laista

Muutoksen toteutuessa hyvinvointialueet päättävät itse lapsiperhepalveluiden toteuttamisesta. Esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta ei enää olisi pakollista.

yle.fi

Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa 11,1 %, mikä on EU:n korkein. Mistä työttömyys johtuu, ja mitä sille voi tehdä? UTAKin suuri työttömyysdebatti järjestetään huomenna klo 17. Osallistu tilaisuuteen, ja tule kuulolle!

Otto Kyyrönen@ottokyyronen.bsky.social · 5mo ago

Suomen työttömyys on noussut EU:n korkeimmaksi. Onko syy kv-suhdanteessa, sopeutustoimissa — vai missä? @utak.bsky.social’n 19.5. järjestämässä debatissa aiheesta keskustelevat minä ja Lauri Holappa (UTAK), Aki Kangasharju (Etla), Elina Pylkkänen (TEM) ja Satu Pyöriä (Tuni). Ilmoittaudu mukaan!

Työttömyysaste painelee jo yli 11 prosentissa. Edellisen kerran olimme tällaisissa tilanteissa 90-luvulla laman jälkeisinä vuosina. Mistä Suomen työttömyyskriisi johtuu? Tätä kysytään UTAKin työttömyysdebatissa. Tulkaa paikalle! Tilaisuus on Helsingin Musiikkitalossa tiistaina 19.5. klo 17 alkaen.

Kutsu: Suuri työttömyysdebatti 19.5. – UTAK

Mistä heikko työmarkkinakehitys johtuu?

utak.fi

Suomessa on EU-maiden korkein työttömyys, mutta työttömyys on ollut nykyisen hallituskauden talouspoliittisessa keskustelussa alisteinen kasvulle ja julkiselle velalle. UTAKin ensi tiistain tilaisuudessa pohditaan työttömyyskriisin syitä, seurauksia ja ratkaisuja. utak.fi/kutsu-suuri-...

Kutsu: Suuri työttömyysdebatti 19.5. – UTAK

Mistä heikko työmarkkinakehitys johtuu?

utak.fi